Mâiʹd Čeʹvetjääuʹr - Njauddâm vuuʹdest vuäitt tuejjeed?

Väʹʒʒed pelkkum peelktõk da Sääʹmpälggaz mieʹldd

Čeʹvetjääuʹr - Njauddâm vuuʹdest lij Sääʹmpääʹljes - nõmmsaž kruuggpeelktõk. Vuuʹd luõttu vuäitt še toobdstõõttâd jiiʹjjes pälggsid vääʹʒʒeeʹl. Vuʹvdd vuâll tââvas Kaldoaaiv põõstaijânnma, koon čõõđ jåʹtte kueʹhtt kuʹǩes Čeʹvetjääuʹrest aʹlǧǧi peelktõõǥǥ. Čeʹvetjääuʹr - Njauddâm vuuʹd saaujbeäʹlnn älgg Väccâr põõstaijânnam.

Meällad da suukkâd

Njauddâmjooǥǥ kuõšk abbsi čõõđ di Čeʹvetjäurra kuõskki jokk- da jääuʹrmaaʹtǩi čõõđ mâʹnne meällamvääl. Jäuʹrr- da jokkmääʹtǩ liâ põõstaijânnamnallšem: ââldmõs čuâkksa lij määŋg ǩilomettar mäʹtǩǩ. Jäuʹrrjõõrŋ suäʹppe še suuǥǥemma.

Ǩiõččâd vueiʹnelm- da ǩiõččâmpaaiʹǩid

Mooččâs kueʹstelm ävvne Õllvääʹr da Vainosvueiʹv âʹlnn Sääʹmpälggaz kuâŋŋsest. Njuäʹmmelvuäivva kuärŋŋmõš paʹlǩǩeet mooččâs kueʹstlmin pâʹjjel Čeʹvetjääuʹr.

Tobddstõõttâd äʹrbbvuõttpõʹrtte

Äʹrbbvuõttpõõrt leʹbe sää´mpõõrt päiʹǩǩ lij Čeʹvetjääuʹr siidâst. Äʹrbbvuõttpõrtt tobddstâʹtt nuõʹrttsaaʹmi äʹrbbvuõʹtte da sääʹmkulttuur årra.  Vuäʹmm tiiŋg da snimldõõǥǥ mainste nuõrttsämmlai histoorest da kulttuurest. Põõrtâst vuäǯǯ vuäʹppõõzz da tå´ben liâ še kaaupšemnalla sääʹmǩiõttʼtuâi di Meäʹcchalltõõzz ouddaz. Sääʹmpõrtt lij äävai ǩeässa.

Čuõiggâd meäʹccjânnmest

Vuuʹdest vuäǯǯ čuõiggâd, ij taarbâž meäʹccjânnmest jååʹttemlååʹvid. Ruõʹpsses ruõssin tiõttum Čeʹvetjäuʹrr - Pulmank - čuõiggâmlaatt lij põõstaijânnamnallšem: čuõiggâmlaađ jeät äävukku äiʹǧǧkõõskinalla da čuõiggi vuäǯǯ jiõčč čiõppeed obbsest bieʹǩǩ määʹtǩ. Huõlltuâjai da pääiʹklaž aazzji jååttmõõžž diõtt šâʹdde ǩeâlkktuäʹl, kooi mieʹldd vuäitt še čuõikkâd pannšoŋŋân.

Ǩueʹllšeeʹlled

Vuuʹd kueʹlljääuʹr ǩeäʹsse kueʹllšiiʹllʼjid. Vuuʹdest vuäǯǯ vuäggad da tälvva vuäggad kalddjest nõtta lååʹv, leša ij seârvvna luõss- da šapššvââʹllj kuõškk njeeʹšǩi da vuâllõõǥǥi veʹrddpaaiʹǩin. Jeeʹres kueʹllšeellmõõžž ǥu vuäggam da tälvva kalddjest vuäggam diõtt 18- 64-âkksain âlgg mäʹhssed kueʹllšeellemhåiddmähss da vuäʹstted äššakuulli kueʹllšeeʹllemlååʹpp. Pâʹjj-Sääʹmjânnam Põõstaijânnam vuudest lååʹpp nââmar 1564 kätt miâlggâd šuuʹreld vuäjj-, jokk- da jäuʹrrčaaʹʒʒin ǩueʹllšeellmõõžž Aanar da Uccjooǥǥ kooʹddi vuuʹdest. Njauddâmjoʹǩǩe kueʹllšeeʹllemlååʹpp nââmar lij 1565. Njauddâmjooǥǥâst liâ koumm kueʹllšeeʹllemvuuʹd. Taʹrǩǩed kueʹllšee´llemäiʹǧǧ neʹttseeidast eraluvat.fi. Njauddâmjooǥǥ kueʹllšlaaʹjj liâ jiõŋŋmiârluõss, kuʹvǯǯ, sâʹvvel, šapšš, vuâsk, nuʹǩǩeš da vueʹšnn - vuäiʹnnmõõžž mieʹldd pueʹrmõš poppeei šiil lij sâʹvvel. Čeʹvetjääuʹr vuuʹdest čaaʹʒʒi väʹlddšlaaʹjj liâ sâʹvvel, nuʹǩǩeš, vuâsk, šapšš da räudd.

Lååʹvid kaaupšet Meäʹcchalltõõzz kääzzkõspääiʹǩest Âʹvvlest da Pâʹjj-Sääʹmjânnam luâđkuvddlõõzzâst.

Gyrodactylis salaris-luõssparatiiss iʹlla veâl leävvnam ärvvsaž luõssjooǥǥid.

Meäccjed

Čeʹvetjääuʹr - Njauddâm vuʹvdd kooll kueʹhtten lååʹppvoudda: 1605 Njauddâm da 1606 Väʹččär. Vuuʹdin kaaupšet suutki mieʹldd rääʹjtum mieʹrr uʹccšiil-lååʹvid, kooivuim åuggpäiʹǩǩkåddlaž vuäitt meäccjed meäccjemääiʹji äiʹǧǧen reeppaid, njuäʹmmlid, uʹccnääuʹdid da čääʹcclooʹddid. Vuuʹd âʹlddtuõddrin liâ šiõǥǥ reppmäädd. Puäʒʒhoiʹddjummuš lij vuuʹdest vääžnai jieʹllemvueʹǩǩ da tõn diõtt tiârri piânnjest meäccjummuš lij ǩiõlddum. Vuuʹdin sätta leeʹd puäʒʒhåiddtuâjj diõtt täʹlvvääiʹj da ǩieʹssääiʹj jeeʹresnallšem rääʹjtõõzz.

Čeʹvetjääuʹr - Njauddâm vuuʹdest pääiklaž mieʹcsteeiji vääžnmõs šilli liâ sõrvv da repp. Määŋgas pääikla kärdda vuuʹdest reeppaid dåmmʼtaʹrbbe. Mieʹcstummuš luâttʼturismest lij vuuʹdest emansa jeälljeʹmen. Enontekiö, Aanar da Uccjooǥǥ kooʹddin põõššinalla jeälsteeijin lij väʹldd šeeʹllemvuõggâdvuõtt dåmmkååʹdd riikk määddin.

Lååʹvid kaaupše ouddmiârkkan Meäʹcchalltõõzz Âʹvvel kääzzkõspäiʹǩǩ, Pâʹjj-Sääʹmjânnam luâđkõõskõs da Tuõddâr- Sääʹmjânnam luâđkõõskõs.

Mueʹrji uussmõš da kuõbbri noorrmõš

Vuuʹdest šâʹdde luâmman, jõõŋ, sââʹr da čuõʹmmjõõzz. Vuuʹdest vuäʒʒ uussâd mueʹrjid da noorrâd kuõbbrid.

Vuõjdõõttâd

Pakk ǩieʹssčääʹcc lij paaštpeeiʹvi čueʹzzes. Jääuʹri reeddain vuäitt kaunnâd luâđvuõddâsreeddaid.