Hárjjit

Jiekŋaáiggi čielgaseamos mearkkat Seisemises leat hárjjit mat leat davvi-mátta linnjás. Álbmotmeahci oarjeoasi ráddje Seisemisharju, mii badjána 20 m bajábeallái birrasa ektui. Dan alimus báikkit, Rappumännynmäki (220 mehtera meara dási bajábealde) ja Kulomäki, leat jiekŋaáigge maŋŋásaš mearra- ja jávreáigodagaid áigge badjánan suolun meara dási bajábeallái. Seitsemisharju nuorttabealde lea coages Salmiharju, man mielde johtá geaidnu Pitkäjärvi meahccebartii.

Niittut ja guohtumat

Govva: Tiina Hakkarainen/MH.

Álbmotmeahci máttaoasis leat Koveron kruvnnavuovdedálu bealddut, niittut, áidojuvvon meahcceeatnamat ja vuovdeguohtumat birrasiinnis, mat hábmejit divrras oppalašvuođa. Árbevierrobiotohpaid šlájaide gullet earret eará ketosilmäruoho (Euphrasia stricta), tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum) ja paimenmatara (Galium album) sihke Satakuntas guovlulaččat áittatuložaš pussikämmekkä (Coeloglossum virid).Árbevirolaš eanadoalu mielde šaddan birrasiid figget gáhttet guođohemiin ja láddjemiin. Bartta šilljobirrasa čiŋahit dološáigge rudda- ja čikŋašattut.

Jeakkit

Govva: Anniina Mäensivu.

Govva: Erkki Piilola.Álbmotmeahci viidodagas badjel bealli leat jeakkit. Beahcejekkiid ja suhkkes meahcceguossavuvddiid lassin Seitsemises leat viiddis muorahis jeakkit (nevat). Stuorámus oassái guovllu jekkiide leat plogen ádjagiid 1960- ja 1970-logus. Jagi 1987 rájes álbmotmeahci luonddudili lea máhcahan ovddežiin divvumiin (suomagillii, www.metsa.fi). Jekkiin leat giđđat ja geassit dievva eallin. Hurrit gihket giđđat cugŋuid alde. Guorggat ja njuvččat šaddadit čivggaideaset jeaggeládduin, Uhcačovžoš loaktá bures jeakki ja vuovddi rádjeavádagas. Seitseminen jekkiin sáhttá deaivat maiddái davvin oahpes šlaja, rievssaha.

Boares vuovddit

Álbmotmeahci váimmus lea jo jagi 1910 suodjaluvvon Multiharju luonddudili vuovdi. Doppe boarráseamos beazit, main lea galbabárku, leat lagabui 400 jagi boarrásat, ja daid máddagiin leat velge oaidnimis buollingobit – mearkkat ovdalis leamašan meahccebuollimiin. Duoppil dáppil boaresguossavuovddi gasku šaddet boares suhpeboaranat, muhto eanaš oassi lastamuorain leat njaŋgut eatnamis sámmáliid siste.

Multiharju luonddudili vuovdi. Govva: Terttu Hermansson.

 

Govva: Kari Leo.

Boares vuovddit leat maiddái Pitkäjärvi birrasis sihke Seitsemisjoga guorain ja jeaggesulluin. Boares vuvddiin loktet bures máŋggat ráigebessejeaddjit: cihceskuolfi, govusskuolfi, čáihni, uhcalivkkár ja girdioarri, jagi 2000 áitatvuloš kártema mielde ain eanet áitojuvvon šládja. Boares vuovddi šlájaide gullet maiddái harajuuri (Corallorhiza trifida), raidankeuhkojäkälä (Lobaria pulmonaria) ja nukkamunuaisjäkälä (Nephroma resupinatum). Muorat, mat misket, fállet eallinbirrasa máŋgga áitatvuloš divrái.

Seitsemises neahti

Govva: Merja Otronen/Vastavalo.Neahti dihtto viidásit eatnanspáppa davábeale goahccevuovdeavádagas. Neahti dihto oppa Suomas jalges duottarguovlluid vuhtii válddekeahttá. Dat lea dábálaš maiddái ránnjáriikkain gitta Gaska-Eurohpá ja Oarje-Ásia ráje.

Suomas neahti lei vánis 1920- ja 1930-loguin, muhto dál nálli lea eallinfámolaš. Neahti sáhttá eallit badjel 10-jahkásažžan.

Olggosoaidnu

Neahti dorka lea ruškes ja čeabehis lea fiskesvilges dielku – dán sivas dan gohčodit gollečottan. Seaibi lea guhkki ja suohkat, ja rohppa lea guhkeslágan. Varrása rohpa guhkkodat lea 45-55 cm ja seaibbi 20-30 cm. Varrása deaddu lea 1-2 kg. Njiŋŋálas lea unnit go varris.

Eallindábit

Neahti eallá okto gieibmanáiggi vuhtii válddekeahttá. Eallindábiidis dáfus gollečotta lea várrugas. Dat lihkada eanaš seavdnjadis ja ihkku, ja dan oaidná oalle hárvvet. Muohttagis oaidná dan čáppa párraluottaid jo dávjjibut. Neahti lihkada njuikku: párraluottaid gaska čuovvovaččaide lea 50-80 cm.

Neahti gavccostallá čehpet, ja njuiken oavssis nubbái sáhttá ollit 3-4 mehtera. Dávjá neahti johtá eatnamis. Dan beaivevuoiŋŋastansajit leat guovdnjemuorat, boares oarribeasit, ruohttasiid vuolábealit ja geađgejuovat. Dálvedorka suddje neahti garrage buolažiid áigge, muhto garra buolažiid áigge dat ferte čákŋat muohttaga vuollái oađđit.

Vuovdi ja dan muorat leat dehálaččat neahti eallimis: dat bivdá muorain ja báhtara dohko vašálaččaidis riebana, lidnu ja goaskima. Neahti liiko eandalii boares vuvddiide, main boaresbeziid siste leat soarvvit, ceakko guddot ja ruohttasat. Dat lea vuogáiduvvan ávkkástallat čuollanguovlluin lassánan muolddatnáliid. Neahti boahtá juobe viehka lahka deahttásiid ásson guovlluide ja guossástallagoahtán lustaviesuid ja čoahkkebáikkiid bázahus- ja ruskabáikkiin.

Biepmu

Neahti borrá muolddahiid, oarriid, lottiid, ráppiid ja šaddobiepmuge. Fuones muolddatjagiid áigge neahti čoaggá viššalit maiddái murjjiid ja guobbariid. Neahti vurkkoda biepmu fuones beivviid dihtii. Dárkilis hádjaáiccu geažil dat gávdná iežas čihkosiid gassage muohttaga vuolde.

Beassi ja čivggat

Neahti gieibmanáigi lea geassit. Neahtis lea maŋŋonan ohkeovdáneapmi, ja dat čivgá miessemánus. Beassin heive boares ruovddagasa beassi, oarribeassi dahje loddevuovda, mas lea stuorra ráigi.

Seitseminen álbmotmeahcci

  • Vuodduduvvui jagi 1982
  • Viidodat 46 km2

Seitseminen álbmotmeahci dovddaldat - neahti

Seitseminen álbmotmeahci dovddaldat leat neahti

Meahciráddehusa publikašuvnnat Seitseminens (julkaisut.metsa.fi, suomagillii)