Vánddardit Vánddardeapmi Čuoigan Lottiid dárkun Oaidnámušat ja čáppa duovdagat Luonddustohppu  Guolásteapmi Sihkkelastin Joavkooahpisteamit MeahcástusMurjen ja guobbariid čoaggin Muohtagámasvázzin Skohtervuodjin

Maid Suoločielggi guovllus sáhttá dahkat?

Vázzit merkejuvvon johtolagaid mielde

Suoločielggi lahkosiin leat sullii 200 km merkejuvvon vánddardanjohtolagat ja luonddubálgát beaivevánddardeapmái. Váttisvuođadási dáfus gávdnojit máŋggalágan johtolagat. Muhtun johtolagat ja bálgát leat UK-álbmotmeahcis, muhtumat álbmotmeahci olggobealde. Bálgát ja johtolagat leat merkejuvvon meahccái ja vánddardankárttaide. Dálvvi áigge sáhttá vázzit merkejuvvon dálvevázzinjohtolaga mielde Suoločielggi ja Laanila gaskka.

Vánddardeaddjit Suoločielggi duovdagiin. Govva: Terho Henriksson, Vastavalo.fi

Dahkat vácci meahccevánddardemiid

Suoločielggi guovlu heive bures maiddái guhkes, idjadeami gáibideaddji vánddardemiid álggahanbáikin. Kiilopää ja Suoločielgi leat guovddáš álggahanbáikkit, go vuolgá guhkit vánddardemiide UK-álbmotmeahccái merkejuvvon johtolagaid olggobeallai kárttain ja kompássain. Soabbada luonddumeahccái sáhttá vánddardit Finnmárkkutbálgá mielde. Suoločielggis ii leat maiddái guhkki Bátneduoddara meahcceguvlui.

Čuoigat fuolahuvvon láhtu mielde

Dálvvi áigge Suoločielggi guovllus leat alimus áiggiid sullii 250 km fuolahuvvon láhtut. Eatnašat láhtuin heivejit sihke luisten- ja árbevirolaš čuoigamii. Luondduláhtut heivejit dušše árbevirolaš čuoigamii. Čuovgaláhtut leat 34 km. Fuolahuvvon láhtuin beassá čuoigat áibmadas duottarmáilmmis, beahcevuvddiin ja johkaguorain. Leat sihke álkis ja hui ollu gáibideaddji láhtut. Láhtuid birra gávdno kárta (www.saariselka.com, suomagillii), masa váttisvuođadásit leat merkejuvvon ivdnedovddaldagaguin.

Čuoigit Suoločielggi láhtuid alde. Govva: Markku Tano

Čuoigat fárrolagaid beatnagiin beanaláhtu mielde

Beatnagiin fárrolagaid čuoigamii lea várrejuvvon sierra láhttu, mii vuolgá Ski Saariselkä vuollestašuvdna. Láhtu guhkkodat Suoločielgi-Lottostohpu-Kuukkelilampi-Buollánoaivi-Suoločielgi gaskkas lea sullii 20 km. 

Dahkat meahccevánddardemiid čuoigga

Suoločielggi guovlu lea guovddáš álggahanbáiki guhkes ja ollu gáibideaddji čuoiganvánddardemiide UK-álbmotmeahccái ja Bátneduoddara meahcceguvlui. Guhkes, idjadeami gáibideaddji čuoiganvánddardemiide galgá ráhkkanit fuolalaččat, dasgo dalle johttojuvvo fuolahuvvon láhttofierpmádaga olggobealde kártta ja kompássa veagas. Láhttofierpmádaga olggobealde jođedettiin galget leat govddit meahccesabehat, maiguin sáhttá čuoigat obbasis.

Dárkot lottiid

Guovssat. Govva: Kimmo Kuure Suoločielggi guovllus leat buorit vejolašvuođat sihke meahcce- ja maiddái duottarlottiid oaidnimii. Jalges duoddara šlájat sáhttet leat gal árggit, muhto buriin lihkuin sáhttá oaidnit vaikkoba girona, állaha dahje láfola. Vuollelis lagešbohtuin sáhttá gullat giellavealggu máŋggajienat vižardeami dahje oaidnit rievssaha girdileamen.Lottiid sáhttá vuolgit dárkot vaikkoba guovllu luonddubálgáid mielde. 

Geahčadit oaidnámušaid ja oidnosiid

Suoločielggis gávdno ollu miellagiddevaš oaidnámuš: luondduoaidnámušat ja oidnosat. Hui čáppa oainnus lea ee. Kaunispää alážis. Guovllu gollehistorjái sáhttá oahpásmuvvat Laanila Gollejohtolaga mielde ja meahccevánddardeapmi oktan boares gámppáiguin geasuha máŋggaid gallestalliid.

Oahpásmuvvat áššehasbálvalanbáikái

Suoločielggi guovllus johtaleaddji oažžu lassedieđuid davviluonddus ja vánddardanvejolašvuođain Meahciráđđehusa Suoločielggi bálvalanbáiki Kiehinenis Giela-dálus, gos sáhttá oastit maiddái sierralágan lobiid. Guovllu máŋggabealat turismabálvalusain oažžu dieđuid Inari-Saariselkä Matkailu infobáikkis (www.inarisaariselka.fi, suomagillii) Suoločielggi Gielas-dálus.

Oahpásmuvvat luonddubálgáide

Guovllus leat luonddubálgát, maid guoras leat oahpistandávvalat muitaleamen sierra luondočuozáhagain. Luonddubálgáid mielde olbmot besset UK-álbmotmehccái.

Guolástit

Suoločielggi lahkosiid čázádagaide vuvdet Meahciráđđehusa čuovvovaš lustabivdolobiid:

Sihkkelastit

Suoločielggi guovllus leat máŋggat sierraguhkkosaš sihkkelastinjohtolagat. Sihkkelastit sáhttá vuolgit Suoločielggi turismaguovddážis, Laanilas, Kakslauttanenis dahje Kiilopääs. Urho Kekkonena álbmotmeahcis sihkkelastit oažžu merkejuvvon bálgáid mielde. 

Sihkkelastit Piispanoja goađi luhtte. Govva: Nina Raasakka

Meahcástit

UK-álbmotmeahcis sáhttet meahcástit dušše báikkálaš ássit iežaset gieldda siste. Suoločielggi lahkosiin leat smávvafuođđuid bivdoguovllut, ee. Lokka - Poartabákti (www.eraluvat.fi, suomagillii) ja Guhtur (www.eraluvat.fi, suomagillii), maidda bivdolobi sáhttá háhkat Meahcirađđehusa neahttagávppis (www.eraluvat.fi, suomagillii), Suoločielggi bálvalanbáiki Kiehinenis dahje Avvila bálvalanbáikkis.

Murjet ja guoppardit

Joŋat. Govva: Nina Raasakka Suoločielggi guovllus sáhttá murjet ja guoppardit. Murjet ja guoppardit oažžu maiddái UK-álbmotmeahcis. Soabbada luonddumeahcis ožžot murjet ja guoppardit dušše báikkálaš ássit. Luopmániid beassá čoaggit jekkiin juo suoidnemánu loahpageahčen. Dasto láddet sarridat ja čáhppesmuorjjit. Jokŋa lea buoremus muttus čakčamánu álggogeahčen ja giegajokŋa easkka čakčamánu loahpageahčen vuosttas galmmaijaid maŋŋá. Jos deaivá arvečakča, de dalle lea valjis guoppar ja guobbaris lea álki ráhkadastit juoidá lassin vánddardanniestái.

Vuodjat

Suoločielggi guovllu čáziin sáhttá vuodjat. Čázádagat ja gáttit leat luonddudilis, eaige leat gárvvisin lágiduvvon vuojadangáttit.

Johtalit muohtagápmagiiguin

Suoločielggi guovllus leat buorit vejolašvuođat johtalit muohtagápmagiiguin. Muohtagápmagiiguin sáhttá friddja johtalit obbasis dahje dan várás oaivvilduvvon merkejuvvon luonddubálgáid mielde Suoločielggis ja Kiilopääs.

Vuodjit mohtorgielkkáin

Suoločielggi guovllus leat Meahciráđđehusa ja gielddaid bajásdoallan mohtorgielkávuojáhagat ja -johtolagat. Meahciráđđehusa bajásdoallan vuojáhagaide olgobáikegoddelaš galgá álo lotnut vuojáhatlobi, mas šaddá máksit. Gielddaid bajásdoallan johtolagaide ii dárbbaš leat lohpi, mas šaddá máksit. Lassedieđuid mohtorgielkkástallamis oažžu ee. Suoločielggi bálvalanbáiki Kiehinenis.