Rávvagat Suoločielggi guovllus johtaleapmái

Suoločielggi guovllus lea

lohpi

  • johtalit ja gohttet juohkeolbmovuoigatvuođa vuođul (www.ymparisto.fi, suomagillii) UK-álbmotmeahci ja Soabbada luonddumeahci olggobealde
  • murjet ja guoppardit.

ráddjejuvvon

gildojuvvon

  • sajušdola cahkkeheapmi meahccebuollinváruhusa áigge
  • biebmoealliid doallan luovosnaga
  • ludnen dahje rusttegiid vahágahttin.

UK-álbmotmeahcis ja Soabbada luonddumeahcis johtaleapmi ja gohtten leat eanet ráddjejuvvon, oahpásmuva daid rávvagiida sierra.

Ovddalgihtii ráhkkaneapmi

Mátketelefovnnaid gullon

Vaikko Suoma mátketelefonfierpmit gokčet viidát riikka, de Suoločielggi guovllus sáhttet leat báikkit, main telefovdna ii gullo. Dárkkis mátketelefonfierpmi govčču iežat telefonoperáhtoris. Dasa lassin leat álo báikkit, main mátketelefovdna ii doaimma dahje doaibmá funet. Dalle sáhttá ábuhit dat, ahte manná birastahtti duovdagis badjelii jalges sadjái ja/dahje váldá telefovnna SIM-goartta eret heahteriŋgema boddii. Gánnáha maiddái váldit vuhtii dan, ahte sierralágan mátketelefovnnaid gaskkas leat gullonearut.

Rautulampi, beaivestohpu. Govva: Pertti Mäkelä

Dorvvolašvuohta

  • Ale vuolgge okto meahccái alege guođáhala iežat jovkui dahje mana sierra iežat joavkkus. Jos juoga dáhpáhuvvá, de okto lea ollu váddáset fidnet veahki go ovttas joavkku eará lahtuiguin. Heahtedilis vánddardanskihpár lea erenoamáš ávkkálaš veahkki.
  • Ovdalgo vuolggát vánddardit, de sáhtát guođđit dárkilis johtolatalmmuhusa iežat dorvvolašvuođa dihte. Jos rievdadat johtolaga mátkki áigge, de almmut das vejolašvuođaid mielde dasa, guhte lea váldán vuostá du johtolatalmmuhusa. Muitte almmuhit maiddái dalle, go leat máhccan meahcis. Johtolatalmmuhusa sáhttá guođđit Suoločielggi guovllus ee. Bálvalanbáiki Kiehinenii, Tunturikeskus Kiilopääi ja idjadanbáikkiide.
  • Duoddaris dálki sáhttá nuppástuvvat hui johtilit. Fáhkkes murku dahje borga sáhttet dagahit várradiliid. Ane álo iežat fárus kártta ja kompássa, maiddái merkejuvvon johtolagaid mielde jođedettiin.
  • Dálvit vánddardeapmi gáibida ollu olbmos. Dálke- ja čuovgadilálašvuođat leat dálveguovdil váddásat, dasgo buolaš sáhttá leat juoba -40° ja skábman lea beaivečuovga dušše soames diimmu.
  • Erenoamážit guhkes vánddardanjohtolagain galgá sihkkarit dádjadit. Galgá leat ráhkkanan heahtediliide, dego meahcis idjadeapmái.
  • Giđđadálvi lea bivnnuhis vánddardanáigi, muhto dallege galgá ráhkkanit áššáigullevaš vuogi mielde. Dábálaš láhttosabehiiguin sáhttá čuoigat bajásdollon ja merkejuvvon láhtuid mielde, muhto láhttofierpmádaga olggobealde čuoigamii galget leat meahccesabehat.
  • Mohtorgielkká luottaid guoradeamis gánnáha leat várrugas. Lea álo váralaš, go dálvit láhppo. Dálvevánddardeapmi heivege dušše hárjánan meahccevánddardeaddjiide.
  • Muhtun dolastallanbáikkiin sáhttá leat sahá ja ákšu, muhto dábálaččat dat eai leat. Erenoamážit dálvevánddardeaddjiid ávžžuhit várret fárrui iežaset biergasiid.
  • Jus dus reaissustat boahtá heahti, ovdamearkan láhppot, lápmašuvat dahje áiccat meahccebuollima, riŋge nummirii 112 ja daga heahtedillialmmuhusa.
  • Váldde mielde vuosttašveahkki dárbašiid.

Biergasat

  • Suoločielggi lahkosiid merkejuvvon johtolagaid ja fuolahuvvon láhtuid mielde jođedettiin beaivevánddardemiid várásge gánnáha álo váldit fárrui kártta, molssabiktasiid, buvkku, niestti ja riššaid. Merkejuvvon johtolagaid olggobealde vánddarduvvo kárttain ja kompássain ja dákkár vánddardeapmái gánnáha fuolalaččat ráhkkanit.
  • Válddáthan vánddardettiin vuhtii birrasa

Sesoŋŋaáiggit

  • Suoločielggi guovllus vánddardeami sesoŋŋaáiggit deivet njukča-cuoŋománnui ja geasse-čakčamánnui. Giđđadálvve guovllus leat valjis čuoigit, geassit vánddardeaddjit ja guolásteaddjit.

Doala beatnaga gitta. Govva: Seppo Leinonen

Luonddusuodjalanguovlluin biebmoeallit eai oaččo leat veaiddalasas.