Áššehasbálvalus ja oahpisteapmi

  • Suoločielggi bálvalanbáiki Kiehinen
    • dieđut ja dieđihančállosat Meahciráđđehusa buktagiid ja bálvalusaid birra
    • dieđut UK-meahci, álbmotmeahcis vánddardeami, stobuid ja jogaid rasttildemiid birra ja rávvagat vánddardanjohtolagaid plánemii
    • dieđut lahkosiid vánddardanvejolašvuođain
    • UK-meahci várrenstobuid ja Avviljoga láigobarttaid čoavdagat
    • guolástan- ja mohtorgielkámáđidjalobiid vuovdin ja Meahcirađđehusas láigobarttaid várremat
    • luonddu- ja vánddardangirjjiid, ja kárttaid vuovdin

Bálvalanbáiki Kiehinen. Govva: Nina Raasakka.

  •  Savukoski oahpistanguovddáš Bealljeduottar
    • dieđut ja dieđihančállosat Meahciráđđehusa buktagiid ja bálvalusaid birra
    • vánddardanrávven ja UK-meahci várrenstobuid čoavdagat
    • UK-meahci ja dan meahcceguovlluid birra muitaleaddji čájáhus ja molsašuvvi čájáhusat
    • 80-báikki auditorio diačájáhusaide, sáhttá láigohit maiddái čoahkkinatnui
    • guolástanlobiid ja kárttaid vuovdin

Bealljeduoddara oahpistanguovddáš. Govva: Mari Kotajärvi.

Ovttasbargobeliid bálvalusat álbmotmeahcis

Boradeapmi, málesteapmi ja nisttiid háhkan

Gávppit

  • Vánddardannisttiid sáhtát háhkat lagašguovllu gávppiin, bensenstašuvnnain ja turistafitnodagain Suoločielggis (www.inarisaariselka.fi, suomagillii), Savukoskis (www.savukoski.fi, suomagillii), Vuohčus ja Tulppios.

Dolastallanbáikkit, lávut, stobut ja goađit

Álbmotmeahci vánddardan- ja luondduturismaavádagas oažžu dolastallat dušše huksejuvvon dolastallanbáikkiin. Boaittobealeavádagas oažžu bidjat dola rissiiguin ja eatnamii gahččan ovssiiguin. Lávuin ja gođiin lea sahá ja ákšu muorravisttis.

Govva: Ari Kukkala.
  • Álbmotmeahcis leat:
    • 7 beaivestobu
    • 37 ávdin- ja várrenstobu, rabas- ja láigogámmet ja láigostohpu
    • 27 lávu / goađi
    • 3 vuoššan-goavddi
    •  sullii 74 dolastallan-báikki
  • Rusttegiid báikkit leat merkejuvvon olgolihkadankárttaide. Rusttegat gávdnojit maiddái retkikartta.fi -kártabálvalusas (suomagillii).
  • Meahccebuollinváruhusa áigge ii oaččo gostige bidjat sajušdola, ii maiddái merkejuvvon dolastallanbáikkiin ja rabaslávuid dollasajiin.
    • Garra goikkádagaid áigge ii heive bidjat dola ii gođiid ja gámppáid dollasajiidege. Mátkevuoššana oažžu álo geavahit.
    • Geahča beaivvi dálkki ja váruhusaid. (www.fmi.fi)

Šalttit

Dábálaččat Suomujogas leat giđđadulvvit gitta geassemánnui ja čakčadulvvit sáhttet álgit juo borgemánus. Suomujoga rastá leat golbma šalddi, mat leat Porttikoskis, Kotaköngäsis ja Aitaoja njálmmi lahkosiin badjin joga. Luttojogas leat heaŋgášalddit Rájijovssebis ja Nuorttijoga Kolsankoskis.
 
Áitejávrris s. 300 mehtera joga vulosguvlui lea gállinbáihki. Dábálaš čázi áigge gállinbáikkis lea čáhci čippiid rádjai ja dakko lea viehka rávdnjái. Suomujoga sáhttá rasttildit dábálaš čázi áigge maiddái Snellmaninmaja buohta. 

Juhkančáhci

  • Guovllu ládduid, ádjagiid ja jogaid čáhci jugaha dábálaččat, muhto čáziid eai leat dutkan. Nuba juhkančázi gánnáha sihkkarvuođa dihte vuoššastit.
  • Luondduguovddážiin ja bálvalanbáikkiin fidnet dárbbu mielde čázi fárrui.
Govva: Nina Raasakka.

Bázahusfuolahus

  • Suoločielggi-Kiilopää guovllus galgá vánddardit ludnekeahttá. Suoločielggi beaivevánddardanjohtolagaid guovllus leat váldojuvvon eret ruskalihtit. Gánnáha nappo juo ovddalgihtii ráhkkanit dasa, ahte eai čoggo joavdelas bázahusat. Stobu čorgatvuođa ja bázahusfuolahusa vuođđun lea goittot vánddardeaddjiid iešdoaimmalašvuohta ja bázahusaid sirren: Komposterendohkálaš bázahusat biddjojuvvojit stobu kompostorii ja buolli bázahusaid sáhttá boaldit kamiinnas smávvut mearri. Ruskabáikebázahusaid ii oaččo guođđit álbmotmeahccái. Álbmotmeahci stobuid fuolaha Meahciráđđehusa gieddebargoveahka. Stobuid čorgatvuohta ja bázahusfuolahus vuođđuduvvet goittot vuosttažettiin vánddardeaddjiid iešdoaimmalašvuhtii ja bázahusaid sirremii. Ruskkaid renskenbáikkit leat juohke johtolaga vuolgin- ja máhccansajis.

Lassidieđut Suoločielggi bálvalanbáiki Kiehinenis ja čorges vánddardeami siidduin.

Hivssegat

  • Stobuin ja muhtun dolastallanbáikkiin leat goikehivssegat.

Idjadeapmi

Tealttástallan

  • Álbmotmeahci vánddardan- ja luondduturismaavádagas oažžu gohttet dušše dolastallanbáikkiin ja stobuid lahkosiin gohttema várás oaivvilduvvon tealttástallanguovlluin. Boaittobealeavádagas oažžu gohttet gos ieš háliida earret Paratiisikuru, Lumikuru, jalges duoddara ja boares rusttegiid birrasiid, gos gohtten lea gildojuvvon. Stobuid lahkosis ja Luirojávrri gáttis galgá geavahit dan várás oaivvilduvvon gohttenbáikkiid.
  • Báikkálaš ássiin leat dihto sierravuoigatvuođat; loga dárkileappot ortnetnjuolggadusas.

Lávut ja goađit

Eatnašat álbmotmeahci lávuin ja gođiin leat Suomujoga, Lutto ja Nuorttijoga guoras ja dat heivejit idjadeapmái vuosttažettiin geassit ja čakčat. Buot lávuin ja gođiin lea muorravisti ja goikehivsset.

  • Álbmotmeahccis leat lávut ja goađit 27 stuhkat.

Govva: Nina Raasakka

Ávdin- ja várrenstobut sihke rabas- ja láigogámmet

UK-álbmotmeahcis leat vánddardeaddjiid anus oktiibuot 38 idjadanstobu ja -gámme. Boarráseamos stobut leat 1930-logus, muhto ainge anus leahkki Rumakuru boares beaivestobu hirssain vuhttojit merkesteamit 1800-1900 -loguid molsašuvvama áiggiin. Álbmotmeahci ođđaseamos stobut leat huksejuvvon juo badjel 20 jagi dás ovdal. Jagiid mielde stobut leat ordnejuvvon, muhto liikká ainge lea vuohttimis guovllu boares vánddardanhistorjá.

Stobuin ja gámmiin sáhttá vuoiŋŋastit, idjadit, ráhkadit borramuša ja goikadit biergasiiddis. Ávdinstobu oažžu geavahit friddja, várrenstobu ja láigogámme sáhttá geavahit dušše dalle, go dan lea várren. Stobuid rusttetdásis muitaluvvo guđege stobu govvideamis.

  • Ávdinstobuin ja rabasgámmiin sáhttá orrut guhkimustá guokte ija maŋŋálagaid.
    • Várrenstobuid ja láigogámmiid sáhttá várret guhkimustá guovtte maŋŋálas idjii. Golggot-guovvamánnu ja miessemánnu várrenstobut ja láigogámmet sáhttá várret juoba vahku (7 jnd).
  • Láigogámmmiid leat SudenpesäMuorravárkiruoktu, Tammakkolampi ja Vongoiva

Láigostobut

  • Álbmotmeahcis lea guokte láigostobut
  • Láigostobu sáhttá várret guhkimustá guovtte maŋŋálas idjii. Sesoŋŋa olggobealde, skábma-guovvamánus ja miessemánus, stobu sáhttá láigohit vaikko vahkkui (7 jnd).
  • Maŋit jagi stohpovárremiid vuostáiváldigohtet maŋŋel válpora.
  • Láigostobu várremiin fuolaha bálvalanbáiki Kiehinen.

Sávnnit

  • Álbmotmeahcis leat guhtta rabas sávnni, maid buohkat ožžot geavahit. Sávdni lea Luirojávrris, Anterinmutkas, Tahvontupas, Vieriharjus, Härkävaaras ja Karhuojas. Tikkasa Vieriharju láigostobus lea sávdni, mii lea dušše stobu láigoheaddji anus.
  • Sávnnji geavahanmáksu lea 7 e / rávesolmmoš, 4 e / mánná (vuollel 7j) dehe jovkui gullevaš (joavku lea > 10 olbmo).
  • Máksit sáhttá ovddalgihtii Suoločielggi bálvalanbáiki Kiehinenii dehe mobiilalohpin nu ahte čuojaha
    • nummárii 06060 56 1519 (7 e máksu) dehe
    • nummárii 06060 56 1520 (4 e máksu). Okta telefuvdna vástida álohii ovtta 7 e dehe 4 e ruhtamávssu.
  • Sávdnjevuoruid juohkimis ávžžuhit geavada, mas bárralaš diimmut leat nissonolbmuid anus ja bárahis diimmut dievdoolbmuid. Ná buot geat hálidit besset sávdnjut.
Govva: Niva Allan

Idjadeapmi lahkosiin

Biergasiid láigoheapmi

Guovllu lahkosiid turistafitnodagat láigohit vánddardanbiergasiid.

Lihkadanlápmásiid bálvalusat

  • Tankaváris vuolgá kilomehtera guhkkosaš čievrrain gokčojuvvon luonddubálggis (Urpiaislenkki), mii heive maiddái olbmuide, geat leat juvlastuoluin jođus.
  • Savukoski oahpistanguovddáš Bealljeduoddara olgoboardagis lea álugorgŋehat lápmásiidda. Čájáhus lea ovtta gearddis ja dasa sáhttá oahpásmuvvat juvlastuoluin. Visttis lea inva-wc.
  • Suoločielggi bálvalanbáiki Kiehinena olgoboardagis lea álugorgŋehat lápmásiidda. Čájáhussii sáhttá oahpásmuvvat maiddái juvlastuoluin. Visttis lea inva-wc.

Eará bálvalusat lahkosiin

Lassedieđut guovlluid fierbmesiidduin