Oahpásmuva Urho Kekkonen álbmotmeahccái ja Lappi lundui vánddardemiin! Álbmotmeahcis leat álkes ja hástaleaddji máđijat sierradássásaš vánddardeaddjiide. Dálveluonddus fearán lihkostuvvá sabehiiguin dahje muohtagápmagiiguin.

Vánddardanjohtolagat ja bálgát

Johtolagaid vuolginsajit

Beasat álbmotmeahci merkejuvvon máđijaide ja luonddubálgáide Suoločielggi turismaguovddažis, duottarguovddaš Gilonanoaivvis,  Tankaváris, Soabbatjávrris ja Kemihaara ja Hávganjavi (Nuorttijohka) bisánanbáikkiin.

Luonddubálgát

Tankavári luonddubálgát álget Tankavári bisánanbáikkis. Dálvet dat doibmet muohtagámamáđidjan, mat dolvot du Lappi dálvelundui ja ritneoidnosiidda.

  • Govva: Aini MaggaUrpiaislenkki (ummolmohkki), 1 km, garvváhallá  lagasbirrasis. Čievrabálgá mielde sáhttá maiddái johtit mánáidvovnnaiguin ja rullastuoluin oktan vehkiin.
  • Koppelolenkki (goahppilmohkki), 3 km, doalvu du jaskes ginttalguossavuvddiide veháš Ummolmohki guhkkelebbui.
    • Bálvalusat: dollasadji, goahti.
  • Kuukkelilenkki (guovssatmohkki), 6 km, doalvu johtti guossavuvddiid bokte Unna-Tankavári alážii, gos sáhtát ovddošit fiinna oidnosiid Náttašduoddariidda, birastahtti jekkiide ja Suoločielggi stuorraduoddariidda. Ruovttumátki johtá jeaggái luonddu čađa.
    • Bálvalusat: dollasadji, goahti.
  • Geologalaš bálggis, 7 km, oahpásmuhttá du guovllu geologiijai, báktevuđđui, jiekŋabaji luottaide ja eatnama hámiide. Álgomátkki jođát vuovdeeatnamis ja goarkŋut gulul Jorpulipää vieltái. Boddobáiki lea luonddučáppa Beanajuhkanláddo gáttis. Doppe bálggis joatkašuvvá vieltejeaggái, ja loahppamátki manná Guovssatmohki mielde. Bálgá johtit miehtebeaivái. Geassit beasat Geologalaš bálgá bokte maiddái njuolga Tankavári Gollemuseai. Musea rájiid siste dárbbašat sisabeassanbileahta.
    • Bálvalusat: lávvu, dollasadji, goahti.
    • Oaidninveara: Tankavári Gollemusea

Gilonanoaivvi luonddubálgát álget duottarguovddaš Gilonanoaivvi šilljus. Luonddubálgát leat merkejuvvon meahccái ruoná stoalppuiguin, main leat bihcabáhcatsymbolat. Dálvit dat doibmet muohtagámamáđidjan.

  • Vasalenkki (miessemohkki), 1 km, garvváhallá álkes eatnamis Gilonanádjaga lahkosis ja heive bures álggahalli vánddardeaddjiide. Luonddubálgá guoras lea mánáide oaivvilduvvon oahpistantávvalat, main leat teavsttat suomagillii, eŋgelasgillii, ruoŧagillii ja fránskkagillii.
    • Bálvalusat: Gilonanoaivvi dollasadji vuolginbáikki lahkosis.
  • Porolenkki (boazomohkki), 5,5 km, johtá boazoáiddi guora Ahopää vuollevieltti vuovddis. Riekkesmáđidja máhccá ruovttoluotta Gilonanádjaga báldda. Máđija lea viehka álki johtit, ja láktaseamos báikkiin leat rovvemuorat. Dat heive bures álggahalli vánddardeaddjiide. Luonddubálgá oahpistantávvaliin lea teaksta suomagillii, ruoŧagillii, eŋgelasgillii ja fránskkagillii.
    • Bálvalusat: Gilonanoaivvi dollasadji vuolginbáikki lahkosis.
  • Kiirunalenkki (gironmohkki), 6 km, doalvu du Gilonanoaivi geahččat duottarluonddu ja jiekŋabaji luottaid. Riekkesmáđidja máhccá ruovttoluotta Gilonanádjaga báldda, seamma bálgá go Boazomohkki. Gironmohki oahpistantávvaliin lea teaksta suomagillii, ruoŧagillii, eŋgelasgillii, duiskkagillii ja fránskkagillii. Máđidja heive álggahalli vándardeaddjiide muhto gáibida veháš álššaid.
    • Bálvalusat: Gilonanoaivvi dollasadji vuolginbáikki lahkosis.
Gilonanoaivvi luonddubálgá. Govva: Liisa Virta

Suoločielggi luonddubálgát álget Suoločielggi turismaguovddažis, Urho Kekkonen álbmotmeahcci vuolggabáikkis. Luonddubálgát leat merkejuvvon meahccái čáhppat stoalppuiguin, main leat bálgá symbolat. Dálvit dat doibmet muohtagámamáđidjan.

  • Iisakkipää (Issátoaivi) luonddubálggis, 3 km, doalvu du Issátoaivvi duoddara vuollevilttiid meahcceeatnamii ja unna ájagobiide. Riekkesmáđija oahpistantávvaliin lea teaksta suomagillii, eŋgelasgillii, fránskkagillii ja duiskkagillii. Luonddubálggis heive álggahalli vánddardeaddjiide.
  • Iisakkipää (Issátoaivi) luonddubálggis, 7 km, lea riekkesmáđija guhkit veršuvnna, man bokte goarkŋot Issátoaivvi alážii. Issátoaivi badjána 454 mehtera meara bajábeallai, ja čohka alde sáhtát ovddošit fiinna oaidnámušaid. Bálgá oahpistantávvalat oahpásmuhttet du jiekŋabaji luottaide. Oahpistantávvaliin lea teaksta suomagillii, eŋgelasgillii, fránskkagillii ja duiskkagillii. Riekkesmáđidja heive álggahalli vánddardeaddjiide muhto gáibida veháš álššaid, go das leat ollu vuostálagat ja mihtolagat.

Merkejuvvon johtolagat

Suoločielggi ja Gilonanoaivvi birrasis leat sullii 200 kilomehtera merkejuvvon geassemáđijat, main sullii 100 kilomehtera leat álbmotmeahci guovlluin. Máđijain lea ráhkaduvvon geassemáđidjakárta, ja dat leat merkejuvvon maid vánddardankárttaide.

  • Kemihaara–Bealljeduottarmaras -vánddardanmáđidja (18 km) álgá Kemihaaras (sullii 100 km Savukoskis davás), rasttilda Keskihaara ja johtá unna guossavuvddiid ja stuorra jekkiid rastá goikes beahceguolbaniidda. Boazoáiddi maŋŋá joavddat Vieriharju ávdinstobu šilljui. Doppe máđidja joatkašuvvá guolbaniid ja stuorra jekkiid mielde Bealljeduottarmarrasii. Bealljeduoddara máđidja lea nu gohččojuvvon turismabálvalusjohtolat, gos turismafitnodagat sáhttet lágidit lobivuollásaš mohtorgielkkáin fuolahuvvon čuoiganvánddardemiid ja vuojihit kundáriid mohtorgielkká reagas. Máđidja lea merkejuvvon meahccái.
    • Bálvalusat: máđija guoras dollasadji ja Vieriharju ávdinstohpu, Bealljeduottarmarrasis olgohivsset ja muorravisti
    • Oaidninveara: máilmmiráfi mearkan ceggejuvvon Ráfičuolda Bealljeduottarmarrasis.
  • Nuortti vánddardanmáđidja (40 km) doalvu vánddardeaddji Nuorttijoga guora. Nuorttijohka, mii lea álbmotmeahci oarjelulli čiegas ja golgá davvenuorttas hohkáha fiinna oaidnámušainis ii dušše vánddardeaddjiid muhto maiddái guolásteaddjiid. Vánddardeami sáhtát álggahit ovdamearkka dihte Hávganjavi bisánanbáikkis (sullii 100 km Savukoskis), gos lea bisánansajiid lassin oahpistanluokti. Máđidja lea merkejuvvon meahccái. Loga lasi Nuortti vánddardanjohtolagas.
  • Ruijabálggis (35 km) johtá Soabbada luonddumeahcis ja Urho Kekkonen álbmotmeahcis. Ruijabálggis lea oassi dološ Ruijamáđijas, mii lea dolin johtán Mearrabađas badjel Suoločielggi duottarguovllu Jiekŋamerrii, gitta Ruija gáddái. Oassi johtolagas lea ovddeštuvvon vánddardanbálggisin ja merkejuvvon meahccái. Ruijabálggis lea geassevánddaradanmáđidja. Loga lasi Ruijabálgás.

Stáđásmuvvan johtinluottat

Álbmotmeahci meahcceguovlluin eai leat meahccái merkejuvvon johtolagat, muhto bivnnuheamos vánddardanjohtolagain ja earenoamážit barttaid gaskkain leat báikkuid čielgasit vázzojuvvon bálgát. Guovllus leat maiddái nu gohčoduvvon boazobálgát, mat eai doalvvo gosage. Lihkadeapmi álbmotmeahcis lea friddja, muhto olbmuid rávvejit bissut bálgáid alde. Kárta ja kompássa galget leat fárus, ja daid ferte máhttit geavahit, go dušše GPS-rusttet ii meahcis vealttakeahttá reahkká. Stuorimus oassi álbmotmeahci merkemeahttun vánddardanmáđijain leat eanadatdiliid dáfus gaskadásis.

Govva: Matti Mäcklin

Dábáleamos meahccevánddardeami álggahansajit leat Suoločielgi ja Gilonanoaivi sihke álbmotmeahci davveoasi Áitejávri ja Ráji-Jovsset. Vánddardeami sáhtát maiddái álggahit Orposis (Vuohčču), Kemihaaras, Mariváris, Lokka dahkujávrri davábealde dahje Nuorttijoga Hávganjávris.

Tipsa: Okta bivnnuheamos johtolagain lea 70 – 80 kilomehtera guhkkosaš Gilonanoaivi – Suomunruoktu – Tuiskukuru– Luirojávri – Lankojávri – Gilonanoaivi -máđidja. Loga máđija govvádusa.

Čuoiganjohtolagat

Vuođđooasi láhttofierpmádat

Návddaš Nuorta-Lappi dálveluonddus sabehiiguin! Suoločielggi, Laanila, Gilonanoaivvi ja Kakslauttasa birrasis lea sullii 250 kilomehtera fuolahuvvon láhttofierpmádat. Urho Kekkonen álbmotmeahcis lea sullii 100 kilomehtera merkejuvvon ja fuolahuvvon láhttofierpmádat, ja dat lea álbmotmeahci vuođđooasis Suoločielggi vánddardanguovddáža ja duottarguovddáš Gilonanoaivvi birrasis. Stuorra oassi láhtuin heive sihke árbevirolaš čuoiganstiilii ja luistenčuoigamii.

Govva: Aini Magga

Vuosttamužžan čakčabajis rahppojuvvo vuosttasmuohtaláhttu ja Suoločielggis vuolgi, sullii 25 kilomehtera guhkkosaš čuovgaláhtut, mat johtet álbmotmeahci ráji olggobeallai Laanilai, Gilonanoaivái ja Kakslauttasii. Go muohttá lasi, rahppojuvvojit maiddái álbmotmeahci vuođđooasi duottarguovllu láhtut. Maŋimužžan giđđat rahppojuvvo Vellinsärpimä–Taajoslaavu -máđidja ja Rautulampi (Rávdoláttu) máđidja sihke álbmotmeahci olggobeale Kulmakuru máđidja.

Eanaš oassi láhtuin leat merkejuvvon muoras dahkkojuvvon ruossagalbbaiguin sihke gáibádusdásis muitaleaddji earáivdnásaš geaidnogalbbain: alit oaivvilda álkes, ruoksat gaskadási ja čáhppes váttes láhtuid. Láhttomáđijaid guoras leat máŋggat beaivestobut ja moanat lávut. Čuoiganjohtolagain lea láhttokárttat, maidda lea merkejuvvon maiddái láhtuid dásit. Láhtut leat maiddái merkejuvvon tuvra-kárttaid.

Láhtuid fuolahit čuoiganbaji áigge beaivválaččat. Gánneha goittotge muitit, ahte duottarguovvlu láhtut borgojit johtilit gitta go soicá ja bieggá. Láhtuid fuolaha turismafitnodatdoalliid bájasdoallan Suoločielggi dikšunossodatgoddi.

Meahccevánddardeamit čuoigamiin

Dálvevánddardeapmi lea hárjánan vánddardeaddji šládja, mas ferte váldit vuhtii máŋggaid áššiid. Joavkkuin gánneha leat fárus goittotge okta hárjánan vánddardeaddji. Merkejuvvon láhtuid olggobealde ferte geavahit govda vánddardan- dahje meahccesabehiid. Kártta ja kompássa ferte eandalii váldit fárrui, ja daid galgá máhttit geavahit. Dušše GPS-rusttet ii meahcis vealttakeahttá reahkká. Álbmotmeahci barttat leat beaivemátkkiid geažes nubbi nuppis, ja daidda lea buorre dorvvastit eandalii dálvereaissuid áigge. Muitte várret áiggil, ahte sáhtát sihkkarastit idjadansaji várrenstobus dahje -gámmes. Loga lasi dálvevánddardanrávvagiid.

Govva: Nina Raasakka

Sihkkelastinjohtolagat

  • Urho Kekkonena álbmotmeahcis oažžu sihkkelastit measta buot virggálaš merkejuvvon geassegeinnodagaid mielde. Sihkkelastin ii leat lobálaš Kiiruna bálgás luonddusuodjalusa sivaid dihte.
  • Sihkkelastit oažžu maiddai  čuovvovaš johtolagaid mielde:
    • Kakslauttanen–Kopsusjärvi
    • Niilanpää–Suomunruoktu
    • Rájijovsset–Anterinmukka
    • Kemihaara–Peskihaara–Keskipakat
    • Kemihaara–Mantoselkä
    • Kemihaara–Rakitsat.

Ahopää

Ahopää, 14 km riekkisbálggis

Vázzin Dolastallanbáikki Beaivestohpu Parkeransaji

Geaseáigge, masa laktása 5-6 dii

Vuolginsajit: Kiilopää poarta.

 

 

Aurorapolku

Aurorapolku, 2,1 km riekkisbálggis

Vázzin Dolastallanbáikki Beaivestohpu Várrengámmet Parkeransaji

Birra jagi, masa laktása 1h
Bálgi lea heivvolaš vánddardancuozáhat bearrašiidda.

Vuolginsajit: Suoločielgi poarta

Doala beatnaga gitta. Govva: Seppo Leinonen

Luonddusuodjalanguovlluin biebmoeallit eai oaččo leat veaiddalasas.