Vánddardit Meallun Fatnasin johtin Borjjasteapmi Čuoigan Guolasteapmi Meahcástus  

Maid Váhčiris sáhttá dahkat?

Johtit luonddus vácci

Piilola bálggis, 35 km, ovttastahttá Norgga beale Badje-Báhčaveaji álbmotmeahci ja Váhčira meahcceguovllu. Váhčira davveráji ala boahtá goittot Garitjávrris Báhkinjoga bartii 14 km:a guhkkosaš merkejuvvon johtolat.

Meallut ja suhkat

Anárjávri heive erenoamáš bures meallumii, vaikko dan stuorra ábit (jorŋâ, anárašg.) ja geađgegáttit gáibidit vánddardeaddjis buriid čáziid alde johtindáidduid ja erenoamáš várrugasvuođa.

Borjjastit ja johtit mohtorfatnasiin

Anárjávri fállá čáppa duovdagiid maiddái mohtorfanastalliide. Anárjávrri alde vánddardeapmi leage geassit dábálaš astoáiggedoaibma birasguovlluid olbmuide. Doppe bálle váldit beaivváža čuoikkain, galmmaijat eai duššat muorješattu ja guolástussii heivvolaš cohkolagat leat duháhiid mielde.

Váhčira guovllu čáziid alde johttái fállet suoji Bišternjárgga ja Čuollesmuotkki ávdinstobut. Johtima álkidahtti fanasjohtolagat gávdnojit Riebannjárggas (Riämnjánjargâ, anárašg.) ja Čuollesmuotkkis, ja Kuuva kanála lea juo daninassii oaidnin veara.

Čuoigat meahcis

Váhčira meahcceguovlu fállá hástalusaid iehčanassii johtti čuoigái. Merkejuvvon čuoiganjohtolagat eai leat, muhto čuoiganvánddardeapmi lea Váhčirisge vejolaš, go atná ávkin ávdinstobuid ja lahkosiid laigobarttaid.

Guolástit

Váhčira meahcceguovlu fállá čuđiid sierralágan jávrriid, jogaid, luovttaid ja ládduid dakkár guolásteaddjái, gean geasuha guovllu ráfi ja jaskatvuohta. Meahcceguovllu ládduin ja jávrriin sáhttá nuvttá oaggut áŋkoriin ja sevttiin ja bilket, ja go lotnu guollenáliiddikšunmávssu (www.eraluvat.fi, suomagillii), de oažžu oaggut maiddái vuokkain, earret TE-guovddáža sierračáziid (www.kalastusrajoitus.fi, suomagillii). Meahciráđđehusa lustabidvolohpi, 1564 Anára guovlu (www.eraluvat.fi, suomagillii), gokčá eanet ja addá vuoigatvuođa guolástit maiddái máinnašuvvon sierračáziin ja golgi čáziin guolástanguovlokártta ja lohpeeavttuid mielde. Oagguide, geat geavahit hávil moanaid vuokkaid, lea Anárjávrri várás fálus lustabivdolohpi 1580 Anárjávri (www.eraluvat.fi, suomagillii).

Eanodaga, Anára dahje Ohcejoga gielddain fásta ássi olbmuin, geat barget ámmátguolástusain, ruovttudárboguolástusain dahje luondduealáhusaiguin, lea goittot vuoigatvuohta oažžut nuvttá lobi guolástussii stáhtii gullevaš čáhceguovlluin máinnašuvvon gielddaid siste.

Fuomáš ahte álo go buđalda eará guolástusain go áŋkoriin ja sevttiin oaggumiin dahje bilkemiin, de 18-64 -jahkásaš olbmot galget máksit guollenáliiddikšunmávssu (www.eraluvat.fi, suomagillii).

Lassedieđuid fidne Davvi-Sámi luondduguovddáš Siiddas dahje Meahciráđđehusa Avvila bálvalanbáikkis.

Guolásteaddji: dárkkis guolástusráddjehus "kalastusrajoitus.fi!" (www.kalastusrajoitus.fi, suomagillii). 

Gyrodactylus salaris -luossaparasihtta ii leat vel leavvan min divrras, Jiekŋamerrii luoiti jogaide. Loga lasi!

Meahcástit

Váhčira meahcceguovlu gullá lohpeguvlui 1606 Váhčir (www.eräluvat.fi, suomagillii). Guvlui vuvdet jándoriid mielde ráddjejuvvon meari smávvafuođđolobiid, maiguin olgobáikegoddelašge sáhttá bivdit meahcástanáiggiid olis rievssaha, njoammila, smávvanávddiid ja čáhcelottiid. Meahcceguovllus eai leat erenoamáš valjis fuođđut, dasgo dat lea oppalohkái guorbbas ja dasa lassin vel lastamáhtu lea duššadan viidát rievssahii mihtilmas eallinbirrasa. Meahcceguovllus gávdnojit goittot maiddái fuođđoguovllut: Anárjávrri davábeale jekkiin dahje daid ravddain sáhttá čavččabeallai deaivat čuotnjágiid ja eará čáhcelottiid ja čakčalis maiddái rievssahiid. Váhčira duottarbadjosiid ravdaguovllut ja lastamáđus seastašuvvan lagešvuovddit fállet doarvái nana rievssatnáli meahcásteaddjiide, geat háliidit návddašit duođalaš meahcceguovllu ráfis.

Smávvafuođđuid bivdolobiid Davvi-Sámi guovlluide vuvdet Meahciráđđehusa Avvila bálvalanbáiki, Davvi-Sámi luondduguovddáš Siida ja Meahcirađđehusa neahttagavpi (www.eräluvat.fi, suomagillii).

Meahcástus mearkkaša ollu báikkálaš ássiide astoáiggedoaibman, ja fuođđuin ráhkaduvvon árbevirolaš biepmut buktet ođđa lasi davviolbmuid borramušbeavdái. Váhčira guovllus báikkálaš meahcásteaddjiid deháleamos sálašeallit leat čukčá ja ealga. Njeidetba guovllus muhtumin guovžžage.

Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddain fásta ássi olbmot ožžot nuvttá meahcástit iežaset ruovttugieldda stáhtaeatnamiin.

Guollenáliiddikšun-
máksu 


Guolásteaddji (18-64 jáhkásaš) - máksá guollenáliiddikšunmáksu 
(www.eraluvat.fi, suomagillii)