Vuvddiid geavaheami historjá
Seitseminen guovllu historjá lea vuvddiid ávkkástallama historjá. Seitseminen leamašan boaittobeale ja hárve ásson guovlu, gos ássán šattai fásta easkka 1800-logus vuosttas kruvnnavuovdedáluid vuođđudeami maŋŋá. Namas mielde kruvnnavuovdedáluid oamastii stáhta – ássit ledje láigolažžan dálustis.
Dállosoahpamušas dahjege kontrávttas lei biddjon eaktun máksit vearu gordnin dahje ruhtan stáhtii sihke njáskat ja gilvit dihto meari bealddu ja niittuid jahkásaččat. Gilvvaeatnama lassin láigodálolaččas ledje ruovttudárborievttit kruvnna vuvddiide. Dát oaivvildii, ahte láigodálolaš oaččui váldit stáhta vuvddiin bargoneavvuide ja ráhkadusaide dárbbašlaš muoraid. Máŋgii kruvnnadáluid ráhkadusat ledje fiidnásut go eará dáluid.
Fuođđodállodoallu
Ikaalinen guovllu šattolaččamus gáddegiliid ássit ávkkástalle Seitseminen guovllu fuođđodoalus: Juhtimäki meahcceguovlluin guolástedje ja meahcástedje. Jagi 2007 dahkkon arkeologalaš inventeremis Seiseminen guovllus gávdne vihtta báikki, maid vuođul sáhttá navdit, ahte guovllus leat johtán olbmot jo ovdahistorjjálaš áiggis. Dáid báikkiin ledje njeallje bivdorokki ja dat ledje Seitsemis- ja Hirviharjuid guovllus. Rokkiid geavahedje goddebivddus. Viđat báiki lei geađgebarddáldat Liesijärvi guovllus. Leat árvvoštallan, ahte báiki lea laktásan guovllu fuođđobivdui.
Bartakultuvra
Vuovdedoallu vuovdebargguinis ja golgademiiguin lea leamaš Seitseminen guovllu deháleamos ealáhus. Stuorámus vuovdebarggut ledje 1920-logus. Nuppi máilmmisoađi maŋŋá 1940-logus Seitsemisharju fiinna guosaid njeide soahtebuhtadussan dámppaid stivlemuorran.
Seitseminen čázádat gulai Kokemäki golgadansearvvi biirii. Muoraid vuojahedje lagamustá Liesi- ja Seitsemisjoki mielde Kyrösjärvii. Muoraid golgadedje giđđat muohttaga suddama áigge. Dalle čáhci lei allin ja muorat golge baskkes ádjagiid ráigge álkibut. Baskkes ádjagiid maiddái rogge olmmošfámuiguin vai golgadeapmi šattai álkibun ja Liesilampi ja Kettulampi gaskii rogge sullii 5–7 mehtera govda golgadankanála.
Maiddái bihka- ja čađaboaldima leat hárjehan Seitsemises. Kovero bihkkahávdi lea ovddeštuvvon jagi 1993 ja dálá áigge dat leai oaidnámušbáiki. Bihka hávddis leat boaldán eaktodáhtolaš fámuiguin jagiin 1995, 1998, 2002 ja 2009. Álbmotmeahci oarje- ja nuortaosiin leat doaibman soahtejagiid áigge čađđaboaldinbáikkit, main leat buvttadan boaldinávdnasa muorragássabiillaide.
Meahccebargit idjadedje barttain, álgojagiin maiddái guovllu dáluin. Pitkäjärvi meahccebarta (suomagillii) gárvvásmuvai soahtejagiin 1930-logus. Sođiid maŋŋá barttas ledje barggus bargofáŋggat, geat ná soabadedje bargguin rihkkumušaid čáhppesmárkan gávppašeamis ja čiegusgávppis. Barttaid gaskii ráhkadedje duolbmansihkkelgeainnuid, ja ádjagiid ja jogaid rogge golgadanfávlin. Dálá duolbmansihkkelfierpmádat ávkkástallá ovddeš sihkkelgeainnuid.
Guovllus ledje máŋggat legendáralaš olbmot. Allameahccedivššár Gustaf Wrede oaččui nama Parkano parooni. Son doaimmai barggustis aktiivvalaččat maiddái riikamet ealganáli gádjuma ovdii. Meahcceteknihkar Sointu Salonen divššui lagašguovllu báhkka váimmuin ja dávjá 'iehčanassii'. Su dadjanvuohki lei: "Galget meahcis muoratge leat."
Soahtehistorjá
Álbmotmeahci nuortaosiin leamašan "käpykaartilaččaid" eatnan sisa ráhkaduvvon suodji, gorsu, viehka hárvenaš ja earenoamášlágan soahtehistorjái gullevaš bázahus. Gorsu leamašan anus várranuppi máilmmisoađi áigge 1940–logu álggogeahčen. Käpykaartilažžan gohčodedje albmáid, geat politihkalaš sivaid dihtii garve soahteveaga. Dán báikái ii leat johtu váttis eatnama dihtii.
Ealga lea riikamet stuorámus njiččehas. Dat leamašan myhtalaš figuvra ja okta dehálaš sálašealli. Suoma ealganáli sturrodat lea molsašuddan olu dan rájes, go ealga lea maŋimuš jiekŋaáiggi maŋŋá sirdásan Suoma guvlui. Máŋgga háve oppa nálli lea leamašan áitojuvvon, maŋimuš 1920-logus. Dalle ealganáli gádjumii váikkuhii Parkano Paronan beakkán meahccedivššár Gustaf Wrede af Elimä.
1900-logu álggus ealganálli lei unnon aktiivvalaš meahcásteami geažil duođalaččat. Jagi 1868 rájes jahkái 1896 ealga lei oalát ráfáidahtton, muhto suollemas bivddu dihtii nálli ii stuorrugoahtán, baicce unnui ain. Dalle Parkano guovllus meahccedivššárin doaibman Gustaf Wrede mearridii doaibmagoahtit. Son lei barggustis dáistalan garrasit suollemas bivddu vuostá, muhto bohtosat ledje unnán.
Jagi 1918 Suomas ledje dušše moaddelot ealgga, ja dain stuorámus oassi Parkano viiddes vuovdeguovlluin, Parkano Parooni oaččui oahpahusministeriijas 5000 márkki veahkkeruđa náli gádjumii. Parooni jođihemiin bivde nu máŋga ealgga go beare lei vejolaš. Ealggaid bidje fáktejuvvon áiddi sisa, goas ealliid lei álgi suodjalit suollemasbivdiid ovddas. Moatti jagi maŋŋá ealggaid mearri lei sturron moatti logi elgii ja ealliid sáhtii luoitit luovus. Ealggaid luoitima maŋŋá nálli ealáskišgođii meahcástangildosa vehkiin, mii bođii fápmui ođđajagi 1923. Dál ealggat lea Suomas sullii 90 000.
Suoma ealganáli gáddjojupmi
Ealga lea riikamet stuorámus njiččehas. Dat leamašan myhtalaš figuvra ja okta dehálaš sálašealli. Suoma ealganáli sturrodat lea molsašuddan olu dan rájes, go ealga lea maŋimuš jiekŋaáiggi maŋŋá sirdásan Suoma guvlui. Máŋgga háve oppa nálli lea leamašan áitojuvvon, maŋimuš 1920-logus. Dalle ealganáli gádjumii váikkuhii Parkano Paronan beakkán meahccedivššár Gustaf Wrede af Elimä.
1900-logu álggus ealganálli lei unnon aktiivvalaš meahcásteami geažil duođalaččat. Jagi 1868 rájes jahkái 1896 ealga lei oalát ráfáidahtton, muhto suollemas bivddu dihtii nálli ii stuorrugoahtán, baicce unnui ain. Dalle Parkano guovllus meahccedivššárin doaibman Gustaf Wrede mearridii doaibmagoahtit. Son lei barggustis dáistalan garrasit suollemas bivddu vuostá, muhto bohtosat ledje unnán.
Jagi 1918 Suomas ledje dušše moaddelot ealgga, ja dain stuorámus oassi Parkano viiddes vuovdeguovlluin, Parkano Parooni oaččui oahpahusministeriijas 5000 márkki veahkkeruđa náli gádjumii. Parooni jođihemiin bivde nu máŋga ealgga go beare lei vejolaš. Ealggaid bidje fáktejuvvon áiddi sisa, goas ealliid lei álgi suodjalit suollemasbivdiid ovddas. Moatti jagi maŋŋá ealggaid mearri lei sturron moatti logi elgii ja ealliid sáhtii luoitit luovus. Ealggaid luoitima maŋŋá nálli ealáskišgođii meahcástangildosa vehkiin, mii bođii fápmui ođđajagi 1923. Dál ealggat lea Suomas sullii 90 000.
Mas Seitseminen namma boahtá?
Álbmotmeahci namas leat máŋga muitalusa. Namma sáhttá boahtit Iso-Seitsemisjärvis ja dan čieža čiekŋalis luovttas. Nubbi diehtogáldu oaivvilda, ahte sáhka lea nama molsašuvvamis. Boares kárttain jávri oidno namain Iso-Seilijärvi. Navdojuvvo, ahte vuođđun livččii sámegiela sátni sieidi, mii livččii vuos rievdan seidan ja de seilin ja ain viidáseappot seitsemisin. Seiseminen doalu nama historjjá duohken lea isit Ananias Antinpoika Heinäaho. Son rievdadii sohkanamas Seitseminenin čihččet máná riegádeami maŋŋá.
