Aktivitehtat Sipoonkorpi álbmotmeahcis

17.1.2022
Oahpásmuva koronadorvvolašvuođarávvagiidda ovdal go vuolggát tuvrii dahje galledat luondduguovddážiin.

Liminganlahti luondduguovddáš lea gitta 1.1.-4.2.2022. Suoma luondduguovddáš Haltia lea gitta 10.1.-1.2.2022. Koli luondduguovddáš Ukko lea gitta 1.1.-26.1.2022. Kuusamo bálvalanbáiki Karhuntassu lea gitta 13.1.-31.1.2022.

Suoma eará luondduguovddážiin gáibidat ámadadjosuoji geavaheami ja 2 m dorvogaskka čuovvuma. Lassin anus sáhttet leat koronapássa ja/dahje áššehasmearri ráddjejuvvon. Dárkkis dieđuid luondduguovddážiid siidduin. Ráddjehusaid fámusáigi lea guvllolaš. Dárkilut guvllolaš dieđut (suomagillii) leat guovlluhálddahusdoaimmahaga siidduin.

Guovllus leat guokte luonddubálgá.

Lottiid dárkun

Byabäckenleahki ja dan birastahtti Hindsby meahcceguovllut fállet máŋggabealat lottiid dárkon vejolašvuođaid. Čuozáhahkii sáhttá dahkat váikkoba reaissu idjalávluid dihte dahje beaivit darkot vuvddiid, johkaguora ja jalges guovlluid loddešlájaid. Ovdamearkan guovllus oaidnit ee. vieksáfálli, uhcalivkkára, beahcecizi, čáihnni ja ránesčáihnni sihke lidnu, cihceskuolffi, bealdovuonccá ja niehttegárjjá. (Vánddardeaddjit Hindsbys)

Oaidnámušat ja čáppa duovdagat

Sipoo Byabäckena guovllu árvosaš árbeduovdda ordnejuvvui oassin EU:a doarjun Niittuid ordnenfidnu, mii nogai jagi 2004. Dál árbevirolaš duovdda rahpasa viiddisin johtti oaidninláhkai. Geassit guovllus guhtot heasttat veahkehemiin ná duovdaga bájásdoalus.

Luonddubálgát

Byabäckena guovllus, Sipoonkorpi davvioasis lea 1,4 km:a mahttosaš Ponu Perinnepostia-luonddubálggis. Bálgá ulbmilin lea giddet johtti fuomášumi árbeduovdaga eará osiide ja šlájaide, mat oidnojit boastagássa birra. Sipoonkorpi máttaoasis lea Helssega gávpoga Kalkkiruukki luonddubálggis, 4,5 km, mii johtá muhtun oassái álbmotmeahci guovllus. (Guopparreaissus Sipoonkorpis)

Čuoigat

Čuoigat fuolahuvvon láhtuid mielde. Álbmotmeahci čađa johtet čuoiganláhtut (mski.fi, suomagillii), main oažžu lassidieđuid Vantaa gávpogis (vantaa.fi, suomagillii) ja Sipoo gielddas (sipoo.fi, suomagillii).

Murjen ja guobbariid čoaggin

Sipoonkorpi mehciin gánneha fitnat čákčat čoaggimin ee.sarridiid. Vuogas guobbareatnamat. Korii čoggojit ee. bohcceguobbarat, čáhppesráhtteguobbarat ja orakas-guobbarat. Seammás sáhttá dárkut muoraid čátnáid, maid máŋggabealatvuohta Sipoonkorpis lea hárvenaš stuoris.