Sipoonkorpi luondu

Sipoonkorpi

Sipoonkorpi lea Sipoo, Vantaa ja Helssega gielddaid guovllus. Dat lea okta mearkkašahtti huksemeahttun meahcceguovlluin oaivegávpotguovllu lahkosis ovttas Nuuksio jávrebadjosa lassin. Guovlluguovdásaččat Sipoonkorpis lea stuorra mearkkašupmi meahcceluonddu máŋggahápmásašvuođa seailluheaddjin. Guovlu gullá Natura 2000 -prográmmii (ymparisto.fi, suomagillii).

Sipoonkorpii gullet máŋggalagan meahcit, jeakkit ja kulturduovdagat. Jávrrit guovllus leat oalle unnán. Eana lea molsašuvvi ja allodaterohusat báikkuid stuorrá. Maiddái báljesbávttit leat olu. Guovllus leat lassin olu vuovdejeakkit ja smávvaviidosaš jeaggeluvvan báikkit. Nuba Sipoonkorpi lundui lea mihtilmas ahte dat molsašuddá ja leat máŋggabealat.

Sipoonkorpi vuovddit leat báikkuid guossaválddálaččat. Ođđa ja rohtulágan guolbanat sihke báktevuovddit leat valjis. Oassi guovllu mehciin leat árvosaš, luondduviđá sullasaš boareslágan meahcit, gos gávdno ruoktu maiddái mieskamuorain sorjavaš ealánšlájaide. Guovllu šattut ja eallit leatge máŋggabealagat ja valljái, ja doppe gávdnojit áitatvuloš ja hárvenaš šaddo-, guobbar- ja eallišlájat. Earet eará rođuin sáddá hárvenaš rohtoalitrássi, fiskesnásti ja ceakkosiekkesrássi. Lassin Sipoonkorpis gávdnojit measta buot máttasuoma meahccenjiččehaš - ja loddešlájat. Oktan oaivegávpotguovllu maŋimuš guovlluin dat fállá suoji maiddái stuorra meahccelágan vuovdeguovlluid gáibijeaddji šlájaide, dego čukčái.

Byabäckenleahki

Byabäckena johkaleagi rabas duovdagis molsašuddet gilvojuvvon vieltit sihke vuovde čomat ja bákteguovllut. Byabäckenleagi guovdu moalkkardalli joga birastahttet bealddut ja árbeduovdagat, dahjege guođohuvvon niittut ja áidojuvvon giettit. Guhkelis bávttiid ja bealdduid gaskkas leat vielte- ja báktevuođđorođut, main šaddet ee. ninnamuorat ja niehttemiestagat sihke stuorra guosat. Eanavuođu šattolašvuođadási molsašuddamat ja guovllu stuorra allodaterohusat dahket luonddus máŋggahápmásačča ja duovdagis molsašuddi.

Byabäcken-johka lea Sipoojoga oalgesuorri, mii golgá Natura-guovllu čađa sullii njealji kilomehtera mátkki. Muhtun oassái Byabäcken moalkkarda rabas dálonduovdagis iežas, álgoroggistis, ja guovlu gulláge Sipoojoga eanagottálaččat árvosaš kulturduovdagii. Muhtun oassái joga leat njulgen sihke lassin árbevirolaš gilvinduovdda lea nuppástuvvan hilgojuvvon guohtoneatnamiid ja vuovdin ráhkaduvvon bealdduid mielde obba meahccin.

Leagi lottit

Johkaguora loddedávjodat lea hui stuoris eandalii lastamuorra guovllus. Lastavuvddiin ja suovkkas bessejit ee. máŋggat vizaršlájat. Johkaguoras sáhttá gullat maiddái máŋggaid čuohtegielašiid lávlumin. Maiddái máŋggat eará idjalávlut leat guvlui mihtilmasat. Rokkis gávdnojit lassin ee. ránesčáihni ja bealdocihci. Niehttegarjjá litna ráhkuma gullá dávjá vuovderávddain.

Meahcceluonddu máŋggabealatvuohta bajida leagi birastahtti meahcceguovllu árvvu maiddái lottiid dáfus. Vuođđošlájaid lassin guovllus gávdnojit dihtolágan eallinbirrrasiidda spesialiserejuvvan, gáibijeaddji meahcceloddešlájat. Dákkáraččat leat earet eará šattolaš mehciin loakti ruoššarievssatcizáš, boares guossavuvddiid orrut uhcalivkkár ja čáihni sihke ráfálaš bákteguovlluin beroštit čahran ja meahcceleivvoš.

Sipoonkorpi álbmotmeahci dovddaldatealli lea lidnu

Sipoonkorpi dovddaldatealli lidnu lea Eurohpa stuorámus skuolfešládja, man dávjjimus bessennálli Suomas lea máddin ja máttaviestaris. Dat eallá maiddái Sipoonkorpi báktás mehciin. Beasi dat ráhkada eatnamii, dávjá báktehildui, muora máddagii dahje biekka njeaidán muora guddo suodjái.

Lidnu dovdomearkan leat čalmmiid alde bolffas, cekkeš "gulbmeguolggat". Dolggit leat fiskesruškes ja čáhppes girjjat, čalmmit leat oranšaruoksadat. Njiŋŋálas lea mealgat stuorát go varris.

Lidnu biebmun leat njoammilat, smávvanjiččehasat ja lottit. Lidnubárra ii vealtamehttumit besse juohke jagi. Juos dálvi lea leamaš galmmas ja ciebanat biebmun unnán, bessen báhcá dan jagi gaskii. Njiŋŋálas lállá 5 vahku ja varris fitná buktimin dasa borramuša beaivválaččat. Giđđadálvve dahje giđđat šaddet 2–4 čivgga. Lidnu beasi hehttema galgá vealtit, daningo lidnu hilgu herket iežas beasi. Go čivggat vulget beasis sullii 6 vahku ahkásažžan ja dat eai máhte velá girdit. Girdit dat ohppet sullii 2 mánotbaji ahkásažžan ja šaddet iehčanassan easka čakčagease dahje čakčat.

Maŋos mannama dihte  lidnu luohkáijuohku jagi 2010 áitatvulošgeahčadeamis nuppástuhttui ealasis čalmmisatnon šládjan.

Ovdal álbmot lea lidnu gohčodan hyypian.

Árbevirolašduovdaga dikšun

Árbevirolašduovdagat leat šaddan árbevirolaš eanadoalu váikkuhusa bokte. Dain loktet máŋggat šaddo-, guoppar- ja eallišlájat, iige guovllu máŋggahápmásašvuohta seaillo jeavddalaš divššu haga. Byabäckenleagi árbeduovdagiid seailluheami dihte guovllu dikšut aktiivalaččat: Áidojuvvon gittiid ja niittuid doallat jalgadin heastaguođoheami vehkiin. Lassin njáskat guovlluid maidda leat šaddan dákŋasat ja miestagat. Árbeduovdaga divššu lassin guovllu bealdduid figgat doalahit gilvima olis.

Byabäckenjohkaleagi árbebirrasat ordnejuvvojedje Eurohpa uniovnna Life-ruhtademiin jagiid 2001 - 2004 áigge.