Soabbada luonddumeahcci seailluha bihtá dološ Soabbada luonddus

Soabbat lei dološ sámesiida dahjege vuovdesámiid ássanguovlu. Dálá Soabbada luonddumeahcci seailluha bihtá duon dološ sámesiidda luonddus. Soabbatjávri lea rádjin luonddumeahci lulágeahčen. Soabbatjávri lei ovdalaš áiggiid ieš dat "guolleáiti" soabbatlaččaide.

Soabbatjávrri gáttis ásadii muitalusaid mielde tránsa-Akmela, gean bohte geahččat dobbelisge. Finnmárkkubálggis lea dieđuid mielde Lappi boarráseamos johtolat, ja dat manná dálá Soabbada luonddumeahci čađa.

Soabbada luonddumeahci váibmosis lea Náttašduottar. Pyhä-Nattanen, mii lea Náttašduoddara okta guđa čohkas, lei dolin sámiid oaffarbáiki. Nuppi máilmmisoađi áigge Náttašduoddara čohkaid alde sáhtii bures dárkot birastahtti duovdagiid, go plánejedje Schutzwall-bealuštanstašuvnna ceggema. Soađi mearkkat vuhttojit ainge Soabbada luonddumeahcis.

Finnmárkkubálggis

Dološ Finnmárkkubálggis manai geainnuhis guovlluid čađa Mearrabađas gitta Jiekŋameara riddui. Dat manai maiddái dálá Soabbada luonddumeahci čađa. Finnmárkkubálggis lei váldojohtolat ávdin mehciid čađa. Dat lei anus 1500-logu rájes gitta 1900-logu álggu rádjai. Bálgá mielde olbmot johte Finnmárkui nu gávppašit, guolástit go maiddái fásta ásaiduvvat dohko.

Erenoamážit garra nealgejagit (1695-1697) ja Stuorra Davvisoahti (1700-1721) bággejedje olbmuid johttát buoret áigáiboađu doaivvus davás Norgga riddui. Oahpistanrusttegin doaibman urat leat ainge oidnosis ja báikkuid vuhttojit jekkiin boares roviid bázahusaid.

Gávpealbmát, guolásteaddjit, báhpat, golleroggit ja virgealbmát leat johtalan Finnmárkkubálgá mielde 1800-logu loahpageahčen. Finnmárkkubálgá guoras leat boares beazit, maidda dološ johttit leat čálašan niibegežiin iežaset nammabustávaid. Boares beziid ruŋgguid alde sáhttá earuhit vuođđaloguid badjel čuođi jagi duohken. Johtolaga guoras leat Kaptukaslampit, gos finnmárkojohttiid várás lei dolin ávdinstohpu. Ávdinstobus vuhttojit šat eanaiduvvan bázahusat.

Finnmárkkubálgás lea ođđasit galbejuvvon sullii 35 kilomehtera Soabbatjávrris Laanilai. Oahpásmuva Finnmárkkubálgá johtolatgovvideapmái.

Pyhä-Nattanena aláža alde lei goas nu maiddái buollingozihanstohpu.

Pyhä-Nattanena stohpu. Govva: Kimmo KuurePyhä-Nattanena alážis lea boares buollingozihanstohpu. Dálá stohpu lea huksejuvvon soađis duššan stobu sadjái dakka maŋŋá soađi 1946:s. Dalle stobu lusa gessojuvvui maiddái telefonlinnjá. Stohpu lea namas mielde doaibman buollingoziheami doarjjabáikin álo geasiáigge.

Duottaraláža alde lei hui várddus juohke guvlui. Giikemiin sáhtii áicat álgán meahccebuollimiid. Buollimis almmuhuvvui čáskadangoddái. Buollingoziheaddji lei stobus álo ovtta manu gitta dassái, go arvái. Arvvesbeivviid lei lohpi boahtit eret aláža alde ja finadit omd. háhkamin lasseniestti.

1980-logu rájes Buollingozihanstohpu lea doaibman vánddardeaddjiid beaivestohpun. Stohpu lea oalát divvojuvvon 1990-logu álggus. Šilljobirrasis leat dán áigge maiddái hivsset ja muorravisti. Juhkančázi ferte buktit ieš mielddis.


Soabbatjávri ja Kiiskismárkanat
 

Ovdalaš áiggiid soabbatlaččat lávejedje searvat jahkásaš álbmogasbivdui čakčamánus ruškkiágge ruossasotnabeaivvi maŋit árgabeaivve. Dát bivdodáhpáhus dahjege ng. kiiskismárkanat lei álo daid áiggiid jagis, goas guolit vieruset mielde čoahkkanedje Soabbatjávrái luoiti baskkes ádjagiidda. Álbmogasbivdui oassálaste bivdit njealje gilis: Lokkas, Riestos, Korvanenis ja Mutenias.

Deaivvadanbáikin lei Soabbatjávri, gosa bivdit gorgŋo mohkkás Muteniajoga mielde. Vuosttas beaivi golai bivdobiergasiid divodeapmái ja ássangieddái ásaiduvvamii. Bivdu álggahuvvui oktanaga nuppi beaivve ja dat bisttii oktiibuot golbma jándora. Loahpas sálaš juogaduvvui bivdiide.

Kiiskismárkanat dollojuvvojedje maŋimuš háve boares vieru mielde 1965:s. 1967:s gárvvásmuvai Lokka buođđu ja Soabbatjávri laktojuvvui Lokka dahkujávrái. Maŋŋelis ruovttuguovlosearvi Sompionseura lea lágidan kiiskismárkaniid nu, ahte olbmot leat čoahkkanan Soabbatjávrri gáddái Akmeladievá ala gáhttet soabbatlaš árbevieruid.

Áhkugeađgi lea steanžegeađgi Soabbatjávrris. Coahkin geađgi lea oidnosis. Dát geađgi lea leamaš dolin soabbatlaččaid sieidi. Geađgái leat oaffaruššan ovdamearkka dihte gottiid. Maŋit muitalusdieđuid mielde áhkugeađggi ala lávejedje doalvut nárrohalli áhkáid lodjut.

Tránsanoaidi Akmela

Muitalusaid mielde Soabbadis elii dolin beakkán tránsanoaidi Akmela. Akmela ásai goađis Soabbatjávrri gáttis ja gaskkohagaid maiddái Luirujoga siste. Tránsanoaiddi bohte geahččat dobbelisge.

Akmela lei muitalusaid mielde okta dovdoseamos ja eanemus árvvusadnon noiddiin Lappis. Goavdása dearppa Akmela sáhtii molsut hámis. Akmela sáhtii nuppástuvvat vaikkoba gumpen dahje vuojadit guollin. Beakkán lea maiddái muitalus das, mo Akmela maŋimuš háve rohtašuvai tránsii. Ovdalgo son rohtašuvai tránsii, de lei muitalan guoibmásis sániid, maiguin dát galggai boktit su dihto áiggi geažes. Nisu goittotge vajálduhtii sániid iige sáhttán boktit boatnjás. Loahpas Akmela rumaš hávdáduvvui ja su hávddi lohket leat gos nu Soabbatjávrri guovllus.

Nissona lohket dáikkihan máinnašuvvon sániid easkka 30 jagi geažes, muhto dalle lei juo maŋŋit. Akmela lei leamaš menddo guhká mátkki alde, iige su sáhttán šat boktit.

Sánit, maiguin nisu livččii galgan boktit boatnjás ledje: "Hávgga čoali mohkiid siste, dan goalmmát máhci siste, Akmela Antereus, čuožžil juo bajás!"

Soahtehistorjá

Nuppi máilmmisoađi áigge huksejuvvon Schutzwall-bealuštanstašuvnna plánegohte Náttašduoddara čohkaid alde, gos lei hui várddus. Bealuštanstašuvdna, mii lei oassi viidáset bealuštanplánas, ceggejuvvui Tankavaara birrasiidda Jiekŋamearageainnu goabbat beallai. Schutzwall-stašuvnnain geahččaledje suddjet duiskalaččaid háldui gártan Davvi-Lappi lulil boahtti áitagis. Oassi bealuštanstašuvnnas lea dán áigge Soabbada luonddumeahci rájiid siste.

Soabbada luonddumeahcis vuhttojit ainge soađi mearkkat. Leat earret eará soahtegeainnut ja bealtaluovit. Soahtegeainnut leat logiid kilomehteriid mielde Schutzwall-stašuvnna birrasiin. Muoras dahkkon bealtaluovit leat dábálaččat máŋggaidlot mehteriid guhkkosaš geaidnojoatkagat, mat leat oaivvilduvvon jekkiid ja eará váttis meahcceeastagiid rasttildeapmái. Dán áigge bealtaluovit leat juo buorre muddui mieskan ja báikkuid duollu lea bolton daid bajás.

Soađiáigásaš boares geainnuid atnet dán áigge vánddardanjohtolahkan. Soabbada luonddumeahcis beassá vácci Koilliskaira luondduguovddážii Tankavaarai. Johtolat lea merkejuvvon ja manná muhtumassii soađiáigásaš geainnu mielde, muhtumassii luonddubálgá mielde.