Almmustahtton 19.9. 2023: Suomas šadde geassit ainjuo 25 njálačivgga. Loga lasi: “Iloisia uutisia: naalinpentuja löytyi Pohjois-Lapista lisää.”

Suomas leat áican vássán gease guokte lihkostuvvan njála bessema, mas šadde oktiibuot ainjuo 16 čivgga. Lassin beassedárkkistusain gávnnahedje golbma earáge njála ásahan beasi, mas eai goittotge áican čivggaid. Njálla lea Suomas hui áittavuloš šládja, man suodjalanbarggu joatkašuvvan lea eallineaktu náli ealáskeapmái.

Meahciráđđehusa dárkkisteaddjit áice beassedárkkistusain njála lihkostuvvan dán gease besset guovtti eará sajis, Ohcejogas ja Eanodaga duottarguovllus. Oktiibuot 16 čivgga leat vurkejuvvon maiddái fuođđokámeraide, mat leat njálaide oaivvilduvvon biebmanautomáhtaid lahkasiin. 
”Njállanáli ovdáneami ovdáneami dáfus orru buorre, ahte njállaáicamat leat leamašan čivgabesiid lassin earáge bessensajiin”, dadjá badjedárkkisteaddji Tuomo Ollila Meahciráđđehusa Luonddubálvalusain. Meahciráđđehus vástida njála suodjaleamis Suomas.

Eanodagas njála bessen lihkostuvai  seammá beasis go diibmá, goas hui áittavuloš njálla bessii Suomas vuosttas geardde badjel 25 jahkái.

”Illudahtti ja hirpmahuhtti johtilit leat jorgalan buoret guvlui. Dán jagi Davvi-Sámis lei máŋgga guovllus buorre muolddatjahki, nuba njállii leamašan valjis oažžumis lunddolaš biebmu”, dadjá WWF:a prográmmajođiheaddji Petteri Tolvanen. WWF Suopma vuođđudii ođđasit njállabargojoavkku njála čuovvun- ja suodjalanbarggu doarjjan jagi 2020.

Njálla ii dálá dilis birge Suomas almmá lassebiebmama, riebanbivddu ja eará Davviriikalaš veahki

Njála biebmodilli ii leat duottarguovlluin stáđis, muhto dan váldoáššálaš sálašealliid, muolddahiid ja goddesáhpániid, dihtton molsašuddá garrasit. Dehálaš njála suodjalandoaibman Meahciráđđehus ja WWF bajásdollet njála deháleamos dihttonguovlluin biebmanstašuvnnain, mat dorjot eandalii čivggaid ceavzima vuosttas dálvvis ja veahkehit rávis njálaid bissut buoremus reviirrain maiddái heajos muolddatnjálaid badjel. Nubbi dehálaš vuohki njálaid suodjaleapmin lea riebanbivdu duottarguovlluin. 

”Suodjalandoaimmaid joatkevašvuođa dorvvasteapmin ja ovttasbargu ránnjáriikkaiguin lea eaktu njállanáli ealáskeapmái Suomas”, Ollila dadjá. 

NJála suodjalanbargu dahkko lávga ovttasbarggus Ruoŧain ja Norggain. Maŋimuš logi jagi áigge suodjalanbargu lea beavttálmuvvan eandalii EU:a Interreg Nord -ruhtademiin.

Suomas ollašuhtton suodjalanbarggu lassin Norgga njálasuodjalanfidnu lea luoitán lundui gárdediliin šaddan luonddunjálaid čivggaid, moatti maŋimuš jagi maiddái Suoma rájá lahkasii. Oassi dáin luitojuvvon njálain ásahit dál Suoma bealde lean besiid.

Dálkkádatnuppástus jea olbmuid biebmobázahusat maiddái áitta njállii

Guhkes áigegaskkas njála áitá dálkkádaga liegganeapmi ja dan čuovvumušat.
  
“Maiddái olbmo leahkin duottarguovlluin lea lassánan, ja dat lea áitta njála boahttevuhtii. Lundui báhcet olbmo maŋis ovdamearkan ain eanet borramušbázahusat ja guolli, mii veahkeha njála vearrámus vašálačča riebana ceavzit árbevirolaš njállaguovlluin”, Tolvanen dadjá.

Davviriikkaid njállanálli lei unnimus 2000-logu álggus, goas nálleárvvoštallan lei dušše 40-60 rávis njála. Dál Norgga, Ruoŧa ja Suoma oktasaš njállanáli sturrodahkan árvvoštallet sulaid 550 rávis njála. Suomas árvvoštallet lihkadit jahkásaččat 10-20 njála, muhto áicamiid mearri leamašan maŋimuš jagiid badjáneamen.