Badje-Sámi luonddu gáidduskártenfidnu bohtosiid mielde badjel bealli lagežiin (Betula pubescens subsp. czerepanovii) ja muorahis duottarguolbaniin leat dálá dilis iešguđet dásiin geahnohuvvan. Fuolastuhtti dilli boahtá ovdan Meahciráđđehusa Luonddubálvalusaid ja Suoma birasguovddáža ovttasbargofidnu loahpparaporttas, mii almmustahttojuvvo odne. Fidnus kártejedje lagabui golbma miljovnna hektára Badje-Sámi luonddusuodjalan- ja meahcceguovlluid jagiid 2020–2023.

Badje-Sámi luonddu gáidduskártenfidnus gáidduskártenmateriálaid, meahcceiskkusviidodagaid ja koanstajirpmiin bu  materiála lea dárkilamos, mii Badje-Sámi suodjalan- ja meahcceguovlluid luonddutiippaid gávdnomis ja daid dilis lea goassige čohkkejuvvon:

• LIŊKA LOAHPPARAPORTII 1 (suomagillii, julkaisut.metsa.fi)
• LIŊKA LOAHPPARAPORTII 2 (suomagillii, julkaisut.metsa.fi)

Meahccedieđut čohkkejuvvojedje 4 500 meahcceiskkusviidodagas nu, ahte dat govččai viidát olles fidnoguovllu.

Jagi 2018 gárvánan Luonddutiippaid duottarluonddutiippain badjelaš goalmmádas leat áitatvuložat. Viiddes luonddutiippain erenomážit duottarguolbaniid, lagežiid ja balsajekkiid dilli lea geahnohuvvan.

Stuorámus sivat dillái leat dálkkádatrievdan ja bohccuid guohtun ja daid oktasašváikkuhusat.

– Dálkkádatrievdan dagaha ovdamearkka dihtii dan, ahte lastamáhtu dahjege mihttárbeaivelotti duššada (Geometridae) lagežiid, goahcceorda loktana, miesttagat šaddet ja balsajeakkit jávket. Bohccuid guohtun eastada dan, ahte jalgadis guovllut eai šatta liiggás dievva, muhto garra guohtundeaddu geahnohuhttá lagežiid ođasmuvvama ja jeageldili, bálvalusoamasteaddji Elisa Pääkkö Meahciráđđehusa Luonddubálvalusain muitala.

Duottarguolbaniid dilli lea geahnohuvvan viiddes guovlluin, daningo njeallje viđádasa luonddusuodjalan- ja meahcceguovlluid duottarguolbaniin leat sierra dásiin geahnohuvvan. Dát lea čuovvumuš erenomážit jeahkáliid guorbamis ja muoraid, erenomážit beazi, leavvamis duottarguolbaniidda.

Lagežat borrojuvvojit, go bivvalis dálvvit eai gotte lastamáđu moniid

Lagežiid dilli Badje-Sámis lea hui iešguđetlágan iešguđet guovlluin. Negatiivvalaš nuppástusat lagežiid dilis leat erenomážit Ohcejogas Gálddoaivvi ja Báišduoddara meahcceguovlluin ja Geavu luonddumeahcis, báikkuid Anáris Muotkeduoddara meahcceguovlluin ja Gilbbesjávrris erenomážit Malla luonddumeahcis.

Lagežiid dillái váikkuhit sakka sogiid ođasmuvvan ja lastamáđuid dagahan duššut. Bivvalis dálvvit eai gotte lastamáđuid maniid, man dihtii geasset leat eanet lastamáđut, mat borret lagežiid lasttaid. Galgá leat badjel 36 buolašgráđa, vai manit jápmet.

Badje-Sámi lagežiin bealli lea erenomáš buorre dilis ja bealli lea iešguđet dásiin geahnohuvvan. Stuorámus sivva geahnohuvvamii lea, ahte bohccuid fámolaš geasseguohtuma dihtii lagežat eai leat nagodan ođasmuvvat.

– Go lagežat eai leat nagodan ođasmuvvat, de das lea čuvvon, ahte lassamáđuid mássadihttomat 1960- ja 2000-loguin leat dagahan viiddes soahkejámuid, Pääkkö dadjá.

Dál čohkkejuvvon materiála vuođul lagežat leat 2000-logus duššan Badje-Sámis 45 000 hektára, ja árabut duššan lagežiin 95 000 hektára ii leat velge máhccan lagešin. Dát lea eanet go Helssega, Espoo ja Vantaa gávpogiid viidodagat oktiibuot.   

Lagešguovllut, mat leat erenomáš buorre ortnegis, gávdnojit báikkiin, main lea lagežiid dáfus bures doaibmi guohtunortnet.

– Ovdamearkka dihtii Leammis, Urho Kekkosa álbmotmeahcis ja giehtagierragis gávdnojit guovllut, gos lagežat leat erenomáš buorre ortnegis, danin go guohtunortnet doaibmá bures, Pääkkö gávnnaha.

Badje-Sámi suodjalan- ja meahcceguovlluid luondduviđá vuovddit, gos leat eanemusat beazit, leat váldooasis erenomáš buorre dilis iige suodjalan- ja meahcceguovlluin leat vuovdedoallu.

Buvttaduvvon materiála veahkkin luonddu girjáivuođa čuovvumis

Go luondu geafu, dat máhccá heajubut ovdamearkka dihtii dálkkádatrievdama hehttehusain. Lea árvaluvvon, ahte árktalaš guovlu lieggana juobe njealji geardde jođánabbot go eananspábba gaskamearálaččat.

–  Mii dárbbašitge jeavddalabbo čuovvuma das, mot ja man jođánit luondu rievdá. Mannan háve Badje-Sámi luondu lea kártejuvvon viidásabbot 1990-logus, dalle geavahusas ledje eará metodat. Jus luonddutiippaid čuovvun dahkkojuvvo ná hárve, ollu báhcá áiccakeahttá. Min materiála čájeha, ahte mii fertet Suomas dahkat eanet erenomážit duottarguolbaniid ja lagešdili buorideami ovdii. Dat, ahte duottarguolbanat ja lagežat leat suodjalanguovlluin, ii okto dorvvas daid seailuma, Pääkkö dadjá.

Luonddubálvalusat barget dan ovdii, ahte luonddujámut jorggihit ealáskeami guvlui jagi 2030 rádjái, ja maiddái Syke mihttomearrin lea eastadit luonddu girjáivuođa geahnohuvvama ja ovddidit dan dili čuovvuma. Luonddujámu figgá bissehit maiddái EU biodiversitehtastrategiija, man mihttomearrin lea maiddái beavttálmahttit suodjalanguovlluid dikšuma.

– Fidnu bohtosat dorjot dan, ahte luonddutiippaid čuovvun ovddiduvvo nu, ahte iešguđet čuovvunmetodat dorjot nubbi nuppi oktasašgeavahusas. Ávkkástallamiin iešguđet gáidduskártenmetodaid návccaid buvttadit dieđuid luonddutiippain ja nuppi dáfus vuhtiiváldimiin daid váilliid, eahpesihkkarisvuođaid ja goasttádusaid, sáhttá erenomážit viiddes guovlluin ja dakkár guovlluin, maid lea váttis juksat, oažžut viiddit čuovvundieđuid luonddu dilis, ovttadatjođiheaddji Saku Anttila Sykes muitala.

Fákta: duottarguolbanat ja lagešguovllut

• Duottarguolbanat ja lagežat leat luonddutiippat, mat gávdnojit Sámis.
• Duottarguolbanat leat muorahis guovllut duottaralážiin. Duottarguolbanat leat iešguđetláganat: muhtin guolbaniin šaddet ovdamearkka dihtii čáhppesmuorjjit ja sarridat, muhtin guolbaniin fas jeagil. Suomas gávdnojit ovcci iešguđetlágan duottarguolbbatiippa.
• Lageš lea sieivasoagi vuollešládja, mii šaddá geahnoheamet duottarvilttiin. Suomas gávdnojit ovcci iešguđet lágan lageštiippa. Lageštiippat molsašuddet dan mielde, makkár šattodat guovllus lea lagežiid lassin. Lagešguovllut sáhttet leat ovdamearkka dihtii rášša jeageleatnamat dahje nuppi dáfus rođu lágánat, gos sogiid birra šaddet ollu boallorásit.

Fáttá birra ovdal čállojuvvon:

• Meahciráđđehusa dieđáhus 28.2.2023: Mearkkašahtti materiála Lappi luonddu dilis: dálkkádatrievdama dihtii fuomášahtti oassi balsajekkiin lea jávkan (metsa.fi)