Ođđasat

Njála gádjun Davviriikkain joatkašuvvá: Suopma, Ruoŧŧa ja Norga ožžo EU:s ruđa bargui

Njála suodjaleapmi lea ožžon 2,3 miljovnna euro ruđa EU:s. Interreg-Aurora ruhtadeami vehkiin eiseválddit, universitehtat ja luonddusuodjalanorganisašuvnnat Suomas, Ruoŧas ja Norggas sáhttet joatkit guhká joatkašuvvan njála suodjalanbarggu. 



Ruhtadeapmi sihkkarastá hui áitatvuloš njála suodjaleami ovdii dahkkojuvvon barggu Suomas, Ruoŧas ja Norggas gitta jagi 2026 lohppii.

Dál mieđihuvvon ruhtadeami vehkiin joatkit lihkostuvvan suodjalandoaimmaid: njála lassebiebmama dahje biebmanautomáhtaid ávkkástallama meahcis, njála vearrámus gilvaleaddji riebana bivdima duoddariin ja gárddiin šaddan njálaid luoitima lundui. Aktiivvalaš suodjaleami haga njálla lea áitojuvvon jávkat Fennoskándia guovllus.

2000-logu álggus njálat ledje Suoma, Ruoŧa ja Norgga guovlluin 40–60 njála. Njálaid mearri lea lassánan dahkkojuvvon suodjalandoaimmaid dihtii sullii 550 njállii.

– Mihttomearrin lea 1000 ráves njála jagis 2035. Vai beassat dan mearrái, suodjalandoaimmat fertejit joatkašuvvat, muitala luonddusuodjaleami sierraáššedovdi Tuomo Ollila Meahciráđđehusa Luonddubálvalusain.

Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat vástida njála suodjaleamis Suomas.

Ođđa ášši suodjalanbarggus: njálaid dearvvašvuođačuovvun

Ođđa áššin njálaid suodjaleamis dahkat njálaid dearvvašvuođadárkkistemiid.

– Čuovvut njálaid dávddaid ja parasihtaid baikačájánasaid vehkiin. Ruoŧas ja Norggas leat leamašan dáhpáhusat, main gáittát lea leavvan riebaniin njálaide. Gáitága dihtii njálaid veadjin hedjona ja vearrámus dilis dat sáhttá dagahit ealli jápmima. Dasgo riebanat lebbejit njálaide dávddaid, mii boahtit testet maiddái bivdojuvvon riebaniid dávddaid várás laboratorias, Ollila dadjá.

Meahciráđđehusa oassi EU-ruhtadeamis lea bealle miljovnna euro. Ruđa vehkiin Meahciráđđehus joatká njála lassebiebmama, bivdá riebaniid guovllus, čuovvu máddodaga ja čoaggá njálaid dearvvašvuhtii laktásan čájánasaid.

Váikkuhit ludnemii duottarguovlluin aktiivvalaš gulahallamiin

Maiddái olbmo doaimmat leat áitta njállii. Duottarguovlluin olbmo lundui guođđán borramušbázahusat leat áitta njállii, dasgo borramušbázahusaid borrá dávjá njála vearrámus gilvaleaddji rieban.

– Mii dahkagoahtit aktiivvalaš čuvgehusbarggu ášši birra boahttevaš jagiid áigge. Mihttomearri lea oažžut sihke duoddariin ássi báikkálaš olbmuid ja vánddardeaddjiid doaibmat bázahusaiguin jierbmás vugiiguin. Rieban ávkašuvvá ovdamearkka dihtii guliid čoliin maid guolásteaddjit guđđet meahccái dahje johtolagas jápmán ealliid ráđuin, dadjá prográmmahoavda Petteri Tolvanen WWF:s.

WWF Suomi doarju Meahciráđđehusa dahkan suodjalanbarggu Suomas.

Fákta: njála suodjaleapmi Fennoskándia guovllus

  • Guhká joatkašuvvan suodjalanbarggu dihtii Suomas gávnnahedje 25 jagi bottu maŋŋá vuosttamuš njála bessema jagi 2022. Mannan jagi njálla bessii Suomas njealji sierra beassái.
  • EU-ruhtadan Felles Fjellrev – Together for the Arctic fox -fidnu doaibmaguovlu gokčá measta ollásit njála leavvanguovllu Fennoskándias.
  • Njálat lihkadit beroškeahttá riikkarájáin. Danin njállamáddodaga čuovvunge gáibida riikkaidgaskasaš ovttasbarggu ja dieđuid lonohallama. Fidnus njálaid lihkadeami čuovvut GPS-sáddejeaddjiid, DNA-čájánasaid ja fuođđokámeraid vehkiin. Dain boahtán dieđu vehkiin sáhttá árvvoštallat njálaid lihkadeami Suomas ja Ruoŧas.
  • Njálla lea okta IUCN (Riikkaidgaskasaš luonddusuodjalanlihttu) dálkkádatnuppástusa logi leavgadámpašlájas. Dálkkádatnuppástus váikkuha negatiivvalaččat njála deháleamos bibmui, goddesáhpánii ja olmmoš doaimmainis ovddida njála vearrámus gilvaleaddji riebana lassáneami duoddariin. Fidnus riebaniid meari geahpedit čuozihuvvon meahccebivdduin.
  • Earát fidnu barggut leat njálaid lassebiebman duottarguovllus, njálaid ja riebaniid dearvvašvuođačuovvun ja dárbbu mielde dávddaid dikšun.