Norggas, Ruoŧas ja Suomas sihkkaraste mannan jagi 83 njálabessema ja goittotge 357 riegádan njálačivgga, muitala ođđa raporta. Bessemat ledje sullii bealli uhcibut go jagis 2022. Stuorimus sivva bessemiid geahppáneapmái lei njála lunddolaš biepmu, muolddahiid ja goddesáhpániid, vátnivuohta oasis bessenguovlluin. Suomas bessenjahki lei lihkostuvvan, go bessemat gávdnojedje 4 ja čivggat riegádedje 25.

Suoma, Ruoŧa ja Norgga njála bessemiid ollislaš mearri lei jagi 2023 bealli dan ovddit jagi olahuslaš 164 bessemis, raporta muitala. Mannan jagi bessemat ledje 83, main 40 ledje Ruoŧas, 39 Norggas ja 4 Suomas. Gaskamearalaččat čivggat riegádedje 4,3 čivgga bessema guovdu, go jagi 2022 gaskaárvu lei 4,6.

Bessemiid gávnnahedje uhcibut eandalii guovlluin, gos njála váldobiebmu muolddahat ja goddesáhpánat ledje unnán.

”Suoma, Ruoŧa ja Norgga davveosiin ledje valjis nu muolddahat ja goddesáhpánat ja dan mielde maiddái njállabeassádagat, muhto máddeleappos Norgga ja Ruoŧa váriin lei jursiid náli molsašuddama bodnejahki ja danin maiddái unnán njállabeassádagat. Njállabeassádagaid ja čivggaid mearri lea njuolga sorjavaš muolddahiid ja goddesáhpániid mearrái: fuones goddesáhpánjagiin njálain leat unnán ja smávva beassádagat, buorre jagiin fas valjis ja stuorra beassádagat”, muitala luonddusuodjaleami sierraáššedovdi Tuomo Ollila Meahciráđđehusa Luonddubálvalusain.

Vaikko beassádagat ledjege mannan jagi unnán, njállanáli ovdáneapmi lea leamašan guhkit áigemuttus hui positiivvalaš ja Fennoskándia ráves njálaid nálli lea sturron 2000-logu molsašumi 40–60 njálas 564 njállii.

”Vaikko jagi 2023 bessenboađus lei njála máttit dihttonguovlluin čielgasit heajut go ovddit jagi, guhkit áigemuttus nálli lea sturron earenoamážit dain guovlluin, main leat dahkan beaktilis suodjalandoaimmaid. Dáin guovlluin dáhpáhuvvan náli stuorruma čuovvumuššan njálat leat ásahan maiddái ođđa guovlluid. Dát deattuha gillilis suodjalanbarggu joatkašuvvama dehálašvuođa”, dadjá WWF prográmmahoavda Petteri Tolvanen.

Gárdenjálat eai luitojuvvon

Jagi 2023 eai luoitán lundui gárddis riegádan, luonddunáli ovddasteaddji njálaid. Árat jagiin luitojuvvon njálat leat goittotge oidnon maiddái mannan jagi nu Suomas ja ránnjáriikkain Suoma lagašguovlluid váriin. Árat luoitimat leat leamašan mearkkašahtti dahkki njála máhccamis Suoma bessenšlájaide.

”Mannan jagi čoggojuvvon dna-iskosiid vuođul Suomas ledje njeallje jagi 2022 luitojuvvon njála ja okta jagi 2021 luitojuvvon njálla. Guokte luitojuvvon njiŋŋálasa riegádahtte maiddái čivggaid Supmii. Dát deattuha, man dehálaš lea luoitit luonddunáli ovddasteaddji njálaid maiddái davveguovlluide”, Ollila dadjá.

Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat vástida njállanáli čuovvumis ja geavatlaš suodjalandoaimmain Suomas. WWF doarju sihke čuovvunbarggu ja geavatlaš suodjalandoaimmaid, dego njála biebmanstašuvnnaid bajásdoallamis Duottar-Sámis. Geassit 2022 gillilis suodjalanbargu buvttii bohtosiid, go njálla bessii Suomas vuosttamuš háve jagi 1996 maŋŋá.

Golmma Davviriikka ovttasbargu njála suodjaleami ovdii lassána ain. Oktasaš raportta lassin barggu vuolde lea riikkaid oktasaš njála suodjalanprográmma, mas boahtit meroštallat šlája suodjaleami mihttomeriid ja vugiid boahttevaš jagiide.

Geasi 2023 bessenstatistihkat gávdnojit Ruoŧa, Norgga ja Suoma oktasaš raporttas, man dahkamis Suopma lea mielde dál nuppi háve. Raporttas muitalit njállanáli čuovvunbarggus ja dan bohtosiin.

Lassedieđut

• Raportta sáhttá lohkat dáppe (suomagillii siiddu 39 rájes, brage.nina.no)