Urho Kekkonen álbmotmeahcci ávvuda 40-jagi historjjá – váldodilálašvuohta Suoma luonddu beaivve 26.8.2023
Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat bovde buohkaid beroštuvvan olbmuid Urho Kekkonen álbmotmeahci 40-jagi ávvudeapmái Aurora-stohpui. Ávvudanjagi váldofeasta ordnejuvvo borgemánu loahpas Suoma luonddu beaivve 26.8.2023 dmu 13–16.
– Liekkusis bures boahtin ávvudit, guldalit ságaid ja musihka. Ságaid fáddán lea davvi luondu sihke álbmotmeahci mearkkašupmi báikkálaš gielddaide, boazodollui, turismii ja vánddardeapmái. Ávvudeami loahpas lea gáffeboddu. Guossoheamis fuolaha Suoločielggi gilisearvi, muitala áhpásmuhttingeavaheami áššedovdi Kristiina Aikio.
Urho Kekkonen álbmotmeahcci vuođđuduvvui jagi 1983. Álbmotmeahci vuođđudanadreassa vuosttamužžan vuolláičállán presideanta oaččui álbmotmeahci 80-jagi skeaŋkan. Urho Kekkonen álbmotmeahcis suodjalit áidnalunddot Lulli-Lappi ja Vuovde-Lappi vuovde-, jeagge- ja duottarluonddu ja dorvvastit boazodoalu vejolašvuođaid. Álbmotmeahci buot eanemus áitatvuloš šlájat leat goaskin ja johkaskálžu.
Urho Kekkonen álbmotmeahcci lea bivnnuhis vánddardeaddjiid gaskkas. Galledeaddjimeriid beales álbmotmeahcci lei mannan jagi Suoma álbmotmehciin nubbin bivnnuhamos. Galledeamit ledje jagi 2022 oktiibuot 405 400. Urho Kekkonen álbmotmeahcis lea Suoma teahttáseamos fierpmádat, mas leat beaive-, ávdin- ja várrenstobut ja earát bosihansajit. Luonddubálgát ja beaivevánddardeapmái heivvolaš temámáđijat gávdnojit Suoločielggi ja Gilonanoaivvi guovlluin.
Álbmotmeahci davveoassi lea duottarguovlu, gos leat badjel 500 mehtera allosaš duoddarat.
Urho Kekkonen álbmotmeahci ávvudanjagi buot dilálašvuođat gávdnojit Urho Kekkonen álbmotmeahci siidduin Lundui.fi-neahttabálvalusas sihke álbmotmeahci ja Meahciráđđehusa Luonddubálvalusaid somekanálain.