Pahtaniemi (Cyerinjaargâš) beaivejohtolat

Johtolaga guhkkodahkan šaddá sullii guhtta kilomehtera, go meallu miehtebieggaossodaga njuolgga ja vuostebieggaossodaga gáddeguoraid. Johtolat lea viehka biekkus.

Pahtaniemi alla bávtti alde hui várddus Anárjávrri ala. Máhcadettiin ovddabealde lea Anára girkosiida ja dan duohken badjána áibmadas Ohcunvárri (Ocomâš).

Makkárge bálvalusat Pahtaniemis eai leat, eaige maiddái dán johtolaga guoras.

Kárttat

Elektrovnnalaš kárttat

© Meahcirađđehus 2013

Ádjá (Äijih) johtolat

Johtolaga guoras eai leat ijastallanbáikkit, ja nuba tealtá lea vealtameahttun.

Go vuolgá Anára fanashámmanis, de lea boahtá vuos Juvduvuotna (Juvduuvuonâ). Dat lea viehka rabas čáhceguovlu, ja nuortabieggan sáhttet leat garrage bárut. Sullot eai báljo suddje. Go meallu vuona davvigátti, de ollege juo vuostas čuozáhahkii, Bielbavuona (Piälppáávuonâ) dolastallangoahtái. Hámmanis goađi lusa lea čieža kilomehtera.

Oahpistantávval Hávdeatnansullo gáttis. Govva: Tapio Tynys

Bielbavuonas vuolgá merkejuvvon bálggis Bielbajávrri (Piälppáájävri) meahccegirku lusa. Sáhtát lohkat lasi meahccegirku historjjás ja bálvalusain. Bielbavuona bahta heive bures idjadanbáikin. Lea buorre váldit vuhtii ahte vuona oarjeravda dakka maŋŋá luoktabađa rájes lea priváhtaeana.

Bielbavuonas mátki joatkašuvvá Hávdeeanasulluid (Hävdieennâmsuolluuh) guvlui. Dat leat guokte. Vuos lea Jámežiidsuolu (Jaamišsuálui) olgolaččas Bielbanjárgga. Dohko lea sullii 3,5 kilomehtera. Dasto jotkojuvvo nuortanuorttasdavás Hávdeeanasullo guvlui, gosa lea njeallje kilomehtera. Dán sullos leat rukseslágan sáttogáttit, maid duohken badjána álgovuovdi.

Sulluide oažžu mannat ja doppe oažžu váccasit, muhto dolastallan, gohtten ja hávdemuitomearkkaid čoakkildeapmi ja roggan lea gildojuvvon nugo earáge hávdeeatnamiin.

Hávdeanasullos ii leat šat go kilomehter meallut Ádjásullui (Äijihsuálui). Alla báktesuolu oidno guhkás, ja das leage šaddan okta Anára gieldda Anárjávrri dovddaldagain. Sullos leat kádja, ja ráhpaid mielde beassá ceakko báktesullo alážii. Doppil lea hui várddus miehtá Anárjávrri. Sullo šattolašvuohta lea hui bahá gollat, ja nuba johttit galget orrut sidjiide oaivvilduvvon sajiin. Sullos ii leat dolastallanbáiki eaige earáge orustanbáikái guoskevaš bálvalusat.

Ádjásullos dasto jorggihuvvo. Doppe sáhttá fas máhccat Anára fanashámmanii, gosa lea njuolggamusat jođi 12 kilomehtera.

Suolojohtolat

Go joatká mátkki Ádjásullos nuorttas, de čuovvovaš orustanbáiki lea Luovvesullo (Lyevisuálui) fanastallandoarjjabáiki. Dohko lea 7 kilomehtera ja evttohuvvon johtolat manná máŋggaid sulluid gaskka.

Beahcesulluid fanastallandoarjjabáikái lea sullii 11 kilomehtera Luovvesullos, go garvá Gassa Beahcesullo miehtebeaivái. Mátki joatkašuvvá sulluid gaskka, ja dát leat ollugiid mielas Anárjávrri čábbáseamos sullot.

Báktás beahcevuovdesullot leat mihtilmasat jávrri máttaoarjeosiin. Govva: Tapio Tynys

Evttohuvvon johtolat jorggiha fas Luovvesullo guvlui mátti bokte, go lea mellojuvvon 9 kilomehtera. Go joatká das máttás, de gánnáha válljet mearrakártii merkejuvvon gáddejođáhaga, mii manná Korkiasullo máttabeale. Ná jođedettiin lea Anára fanashámmanii sullii 17 kilomehtera.

Oppa evttohuvvon johtolaga guhkkodahkan šaddá sullii 60 kilomehtera. Dasa galgá várret njeallje jándora. Jos deivet leat biekkat, de sáhttá golihit viđatge jándor.

Kárttat

Elektrovnnalaš kárttat

© Meahcirađđehus 2013

Anára girkosiida – Bárttet

Dát evttohuvvon johtolat manná gitta Luovvesullo rádjai dego Suolojohtolat. Vuosttas beaivvi áigge johttojuvvo 17 kilomehtera. Dát ossodat lea viehka biekkus.

Luovvesullos mátki joatkašuvvá nuorttasdavás Gáhkkosullo (Káhkusuálui) fanastallandoarjjabáikki guvlui. Máŋggat sullot leat suddjemin biekkain. Oaivesullot (Uáivisuolluuh) ja Viimmaš (Viijmâš) garvojuvvojit bieggadili mielde juogo oarjja- dahje nuorttabeale. Beaivemátkki guhkkodahkan šaddá 16 - 20 kilomehtera johtolatválljema mielde.

Gáhkkosullo maŋŋá sáhttá dollet Goahteluktii (Kuátiluohtâ) ja loahpahit reaissu dohko. Goahteluktii lea dušše 9 kilomehtera. Guhkit molssaeaktu lea joatkit mátkki Bárttehii jávrri davvigáttiid guora. Gánnáha fuomášit ahte dát ossodat lea viehka rabas máttabiekkaide, Reaissu sáhttá loahpahit Käyräniemii, gos lea fanasluoitinsadji. Dán ossodaga guhkkodat lea oaneheamos muttus 21 kilomehtera.

Reaissu ollesguhkkodat lea uhcimustá 50 kilomehtera. Dasa galgá várret áiggi goittot golbma jándora.