Njellima fanashámman

15.9.2020
Koronavirusa geažil luonddusge lea ágga atnit dorvogaskkaid ja čuovvut earenoamáš giehtahygieniija ee. stobuin, dolastallanbáikkiin ja hivssegis fitnamiid maŋŋá. Meahciráđđehusa linnjemat ja rávvagat beaiváduvvojit, go almmolaš koronarávvagat šaddet dárkileabbon.
Geahča lassidieđuid ja čuovo min rávvagiid.

Maiddái Njellin lea vuogas báiki vuolgit melodit. Čuovvovaččas ovdanbuktojuvvojit guokte johtolatmolssaeavttu, ovtta beaivvi ja golmma jándora reaisu. Guhkit reaissus šaddá idjadit nuppi ija iežas ráđiiguin almmá huksejuvvon bálvalusaid haga.

Beaivereaisu Speinnjárgii (Speinnjargâ)

Fanashámmanis lea Speinnjárgga fanastallandoarjjabáikái šiega vihtta kilomehtera.

Fanastallandoarjjabáikki gohčodit máŋggaláhkai. Lea dábálaš ahte anárašgielat báikenamat leat suomaiduvvan ja seammás daid mearkkašupmi lea rievdan. Ii leat goittotge nu dábálaš ahte seamma báikkis leat anus moanat namahusat. Fanastallandoarjjabáikki bálddas leahkki njárgga álgonamma lea "Speinnjárga". Dán nama ruohttasat leat davvinorgalaš dievddu namas Spein Sarak dahjege Sarak Svendsen. Boares topográfakárttas namma lea botnjasan Peiliniemin dahjege dat lea mearkkašumi dáfus oalát rievdan. Anára čujuhus- ja astoáigekárttas fanastallandoarjjabáiki fas dovdojuvvo namahusain Lusmenuorri (Lusmenyeri).

Njellimii sáhttá máhccat seamma johtolaga mielde dahje nu, ahte garvá Lusmesullo (Lusmesuálui). Sullo garvin guhkida máhccanmátkki 5 – 14 kilomehtera. Beaivereaissu guhkkodahkan šaddá ná juogo logi dahje 19 kilomehtera.

Kárttat

Elektrovnnalaš kárttat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kamessullo birrajohtin

Guovttebeaivásaš reaisu šaddá, go joatká Speinnjárggas Tyllylahti fanastallandoarjjabáikái, gos lea tealttástallanbáiki. Dán mátkki oktavuođas gánnáha finadit Addrasnuoris (Addrâsnyeri) oahpásmuvvamin duiskalaččaid, nuppi máilmmisoađi áigásaš fáŋgaleirii nuori davábealde. Fáŋgaleairra visttit leat eanaš mieskan, muhto bázahusat dán leairras vuhttojit ainge.

Vuosttas beaivve šaddá meallut 22 kilomehtera. Tyllylahti lassin sáhttá idjadit dan nuppe bealde Rukses stobus, mii doaibmá ávdinstohpun. Rukses stohpu leat merkejuvvon Anára čujuhus- ja astoáiggekártii namain Kiäigunyeri (Kaikunuora).

Kamessullo birra johttojuvvo baskkes čolmmiid mielde. Dáppe sáhttá oaidnit mearragoaskima sattáhallamin almmis, dasgo dán lotti deaivá jeavddalaččat Anárjávrri guovllus. Mátki joatkašuvvá Garrasullo ja Kamessullo gaskasaš čoalbmái, man maŋŋá šaddáge johtit rabas Čuođibeazijarkŋa mielde. Dáppe galgá dutkat gos guovllos bieggá, dasgo jarkŋa birra gánnáha johtit suodjása beale.

Máhccat sáhttá juogo Speinnjárgga bokte dahje Čuođibeazijarkŋa rastá Bihkašsullo (Piihâšsuálui) oarjemáttaravdii ja Lusmesullo davábeale. Tyllylahtis Njellimii lea sullii 30 kilomehtera.