Ylläs

14.7.2021
Vuovde- ja gulubuollinváruhusa (ilmatieteenlaitos.fi, suomagillii) áigge dolastallan lea lobálaš dušše bohcciiguin, gokčojuvvon dolastallanbáikkiin sihke ávdinstopuid ja barttaid dollasajiin earenoamáš várrugasvuođain. Dola cahkkeheaddji vástida álo dolastallama dorvvolašvuođas. Válddathan vuhtii, ahte dolastallan dain sáhttá gildojuvvot báikegottiid guovdu.

 

Ávžžuhuvvon vánddardanmáđijat Ylläsduoddaris

Retkikarttaupotus

Saivonkierros, 2,4–3 km

Sáhttá johtit birra jagi, geassit vánddardanmáđidjan ja dálvit muohtagámamáđidjan.
Johtináigi sullii 1–1,5 diimmu. Álkes máđidja.

Saivonkierrosis lean Äkässaivo ja Seitapahta leat árvvolaš dološmuitočuozáhagat. Báktái goarkŋun lea gildojuvvon.

Vuolginčuokkis

Čujuhus: Äkässaivo parkerenguovlu, Aakenuksentie 271, Muonio

Vánddardanráhkadusat

Äkässaivo goavdi, man oktavuođas lea olgohivsset ja muorravisti. Váldde fárrui iežat hivssetbáhpára.

Oaidnámušat

Äkässaivo Seitapahta ja Kirkkopahta sihke čiekŋalis ja šerresčázat Äkässaivo. Gánneha maiddái geahčadit Äkäsjokiguora šattolaš luonddu.

Máđidjačilgehus

Máđidjamerken: Ruoná galbbat vánddardanmáđijas, alit galba ja alit máđidjastoalpput dálvebálgás.
Saivonkierros doalvu geahččat historjjálaš čuozáhagaid, dego dološsápmelaš sieiddi sihke lullilappilaš dálonkultuvrii laktáseaddji kálkauvnna ja niitosuoidnedálu. Máđidja beallemuttus leahkki goavdi lea albma buorre vuoiŋŋastansadji. Bálgá láktasamos sajiin lea čievrabajildus.

Dálvebálggis doalvu rabas vuovddi čađa Äkässaivo goavdái ja máhccá seammá máđidja ruovttoluotta vuolggasadjái. Máđidja guhkkodat ovtta guvlui lea 1,2 km.

Fuomášanveara

Seitapahta lea dološmuitu, ja dološmuitoláhka gieldá dan vahágahttima ja dasa duohtadeami. Bávttiin ii oaččo goarkŋut mollašuvvama eastadeapmin ja šlájaid suodjaleapmin.

Vareslaki tuvra, 10 km

Suttes eatnama áigge, johtináigi sullii 3 diimmu.
Gaskageardánit hástaleaddji máđidja.

Geassevánddardanmáđidja šerresčázat Pyhäjärvi gáttis Aakenustunturi Vareslakii fállá fiinna meahccelágan duottareanadagaid.

Vuolginčuokkis

Čujuhus: Pyhäjärvi parkerenguovlu, Pyhäjärventie 507, Gihttel

Vánddardanráhkadusat

Pyhäjärvi easttahis goavdi, olgohivsset ja muorravisti. Pyhäjärvi ávdinstohpu, man oktavuođas lea olgohivsset ja muorravisti. Váldde fárrui iežat hivssetbáhpára.

Oaidnámušat

Pyhäjärvi lea čáppa áhpasmuhttinguolástanjávri Aakenustunturi ja Pyhätunturi gaskkas Ylläs–Levi -máđidja guoras. Aakenustunturis rahpaseaddji eanadagat bálkkašit johtti.

Máđidjačilgehus

Máđidjamerken: Ruoná galbbat
Máđidja álgogeahči johtá álbmotmeahci olggobealde, muhto fargga dat loktana boares guossavuvddiid gaskkas Vareslaki muorahis duottarjalgadassii. Bálggis lea báikkuid váttis johtit.

Fuomášanveara

Geđggiid sirdin ja bordin lea álbmotmeahcis gildojuvvon. Oahpásmuva álbmotmeahci rávvagiidda ja njuolggadusaide ovdal go vuolggat tuvrii.

Moloslaki tuvra, 11,4 km

Suttes eatnama áigge, johtináigi sullii 4 diimmu.
Gaskageardánit hástaleaddji máđidja.

Moloslaki tuvra dovdáha vánddardeaddji báikkálaš faunai, geologiijai ja historjái. Aakenusas rahpasit oidnosat mat leat dego málagovas ja dat báhcet johtti millii čáppa muitun.

Vuolginčuokkis

Čujuhus: Totovaara parkerenguovlu, Totovaarantie 165, Kittilä

Vánddardanráhkadusat

Aakenusstohpu, ávdinstohpu. Váldde fárrui iežat hivssetbáhpára.

Oaidnámušat

Eanadagat viiddis jeagge- ja meahcceguovlluid badjel Ylläs duoddariidda ja nuorttas Levii. Máđidja guoras lea maiddái Junkers-girdinmašiinna hilggohas ja boares Moloslehto boazobarta.

Máđidjačilgehus

Máđidjamerken: Ruoná galbbat
Tuvrra álgogeažis Aakenusii loktaneaddji ossodagas leat sajit main lea čievrabajildus, muhto máđidja lea Aakenusa davvevielttis hástaleaddji juovvái. Aakenusduoddariid rámššas eanadagat leat oaidnin veara ja bálkkašit goargŋuma rahčama. 

Fuomášanveara

Oahpásmuva álbmotmeahci rávvagiidda ja njuolggadusaide ovdal go vuolggat tuvrii.

Totovaara duottarmáđidja, 13,4 km

Sáhttá johtit suttis eatnama áigge, johtináigi sullii 4,5 diimmu. Dálvit Totovaara Haavepaloi johtá čuoiganláhtu, man guhkkodat lea sullii 5 km ovtta guvlui Totovaara parkerenguovllus.
Gaskageardánit hástaleaddji máđidja.

Vásit meahci guoskkahusa ja vánddar Lappi jaskatvuođas Aakenustunturiin. Haavepalo buohta sáhtát návddašit luondduráfis gaivámin duoddariidda.

Vuolginčuokkis

Čujuhus: Totovaara parkerenguovlu, Totovaarantie 165, Gihttel

Vánddardanráhkadusat

Haavepalo goavdi, man oktavuođas lea olgohivsset ja muorravisti. Váldde fárrui iežat hivssetbáhpára.

Oaidnámušat

Oidnosat Ylläsa duoddariidda meahccelágan vuovde- ja jeaggeguovlluid badjel. Čáppa eanadagat dego govas visot almmiguovlluide.

Máđidjačilgehus

Máđidjamerken: Ruoná galbbat
Bálgás lea álgomátkkis čievrabajildus, muhto gollan sajiin mana várrugasat. Vasalakis leat juo máđidja alimus sajis. Máđidja joatkašuvvá orddas Haavepalo goavdái. Loahppamátkkis lávki lea geahpas, go vuolggasadjái máhccat boares geainnu bokte.

Fuomášanveara

Oahpásmuva álbmotmeahci rávvagiidda ja njuolggadusaide ovdal go vuolggat tuvrii.

Aakenusčuoigan, 25,8 km / ovtta guvlui

Dálvemáđidja, johtimis čuoigga, johtináigi ovtta guvlui sulaid 4d.
Gáibideaddji čuoiganmáđidja.

Haavepalos leahkkasan duottareanadat ožžot du šuohkihit jierásmuvvamis! Máŋggat vuoiŋŋastanbáikkit addet reisui ritmma ja bovdejit návddašit liegga juhkamuša.

Vuolginčuokkis

Čujuhus: Totovaara parkerenguovlu, Totovaarantie 165, Gihttel

Vánddardanráhkadusat

Haavepalo goahti ja Villebartta beiavestohpu. Vuoiŋŋastanbáikkiin lea goikehivsset ja muorravisti. Váldde fárrui iežat hivssetbáhpára. Máđija guoras bálvalit sesoŋŋa áigge lassin Láhttokafea Latvamaja (yllas.fi, suomagillii ja eŋgelasgillii) ja Láhttokafea Kahvikeidas (facebook.com).

Oaidnámušat

Haavepalo oainnusbáikki fállán eanadagat buot áibmoguovlluide sihke viiddis jeagge- ja vuovdeeanadagat.

Máđidjačilgehus

Máđidjamerken: Ruškes galbbat
Gavcco Haavepalo oainnusbáikái ja návddaš fiinna duottareanadagain. Haavepalos láhttu njiedjá leavttuin Villebartta beaivestohpui. Meahccelágan ossodaga maŋŋá lea vuogas bisánit boddui Latvamaja meahccekafeai. Máđija maŋimuš vuoiŋŋastanbáiki lea Kahvikeidas meahccekafea, mas mátki joatkašuvvá loahppačuoggái Sport Resort Ylläsii.

Fuomášanveara

Čuoigansesoŋŋa áigge ordnejuvvo bussesáhttu váldinjuolggadusa mielde oktii vahkus Ylläsis Totovaarai. Lassedieđut áigetávvaliin Ylläsduoddara luondduguovddážis. Dárkkis ovdal reisui vuolgima Ylläsa láhttokárttas (infogis.fi, suomagillii) reálaáigge ortnegisdoallandieđuid, kafeaid rabasáiggiid ja molssaeavttolaš máđijaid. Čuoiganláhtuin ii oaččo vázzit, johttit muohtagápmagiiguin dahje sihkkeliin.

Kesänkijärvi tuvra, 3,4–13,4 km

Sáhttá johtit birra jagi, johtináigi sullii 1,5–2 diimmu.
Álkes máđidja, man sáhttá johtit geassit vánddardemiin ja meahccesihkkeliin ja dálvit čuoigga.
Suttes eatnama áigge Kesänkijärvi easttahis sadjái manná hástaleaddji easttahis máđidja (suomagillii).

Vánddar rámššas duoddariid askkis ja návddaš dolasteami mielladilis jávrri gáttis. Dát álkes máđidja heive maiddái mánnábearrašiidda.

Vuolginčuokkis

Čujuhus: Kesänkijärvi parkerenguovlu, Sahatie, 95970 Äkäslompolo
Čujuhus: Äkäshotelli vuolggasadji, Äkäsentie 10, 95970 Äkäslompolo

Vánddardanráhkadusat

Kesänkijärvi lávvu ja easttahis goavdi. Vuoiŋŋastansaji oktavuođas lea muorravisti ja easttahis olgohivsset. Váldde fárrui iežat hivssetbáhpára.

Oaidnámušat

Oainnus Kellostapulii ja Kesänkitunturii. Máđidja guoras sáhttá geahčadit Kesänkijärvi guorahalli boares vuvddiid ja ruonas ja šattolaš gáldojekkiid.

Máđidjačilgehus

Máđidjamerken: Ruoná galbbat vánddardanmáđidjii, vilges galbbat sihkkelastinmáđidjii ja ruškes galbbat čuoiganmáđidjii.
Vánddardanmáđidja: Buoriduvvon bálgá álgooassi lea gitta goavdái ovttas veahkeheaddjiin easttaheapme. Loga hástaleaddji máđidja dárkilis máđidjačilgehusa suomagillii. Oaččot lassedieđuid Kesänkijärvi birastahtti táigavuvddiid čiegusvuođain luonddubálgá oahpistantávvaliin. Jávrri tuvrra maŋŋá máđidja máhccá Hormistonjänkä  rovvemuoraid mielde ruovttoluotta vuolggasadjái Kesänkijärvi parkerenguvlui. Máđija guhkkodat lea 5,6 km.

Meahccesihkkelastinmáđidja: Äkäshotellis govda bálggis doalvu viiddis beahcevuovddi čađa Kesänkijärvii, gos máđidja joatkašuvvá jávrri gátti bokte ja loktá dasto njoidosit Nilivaarai. Loahppamátkki sihkkelastit eanaš mihtolahkii vuovddi čađa Äkäslompolo gátti bokte Äkäshotellii. Máđidja guhkkodat lea 13,4 km.

Čuoiganmáđidja: Äkäshotellis láhttu doalvu fargga Kesänkijoki gurrii. Šalddi alde sáhtát deaivat vázziid ja dálvesihkkelastiid, dasgo máđidja lea oassái oktasašgeavahusas. Kesänkijärvi čuoiganmáđidja johtá eanaš dielvvis eanadagas ja heive bures mánáide. Máđidjii beasat maiddái Äkäslompolo jieŋa alde. Dárkkis reálaáiggálaš dieđuid Ylläs láhtukárttas (infogis.fi, suomagillii) ovdal go vuolggat tuvrii. Čuoiganmáđijas ii oaččo vázzit, vázzit muohtagápmagiiguin dahje sihkkelastit. Máđidja guhkkodat lea 4,5 km/ovtta guvlui.

Fuomášanveara

Suttes eatnama áigge sihkkelastin lea lobálaš dušše beare álbmotmeahci virggálaččat merkejuvvon geassemáđijain. Bálgáin spiehkkaseapmi sihkkeliin lea gildojuvvon. Sihkkelastis lea geatnegasvuohta hihtudit fártta ja garvit eará johttiid. Sesoŋŋaáiggiin Kesänkijärvi nuortageažis bálvala láhtu- ja bálggeskafea Kesängin Keidas (facebook.com, suomagillii).

Pirunkuru ražasteapmi, 8 km

Suttes eatnama áigge, johtináigi sullii 3 diimmu.
Gaskageardánit hástaleaddji máđidja, masa gullá hui hástaleaddji goarkŋun ceakkus juvves skurččuid bokte.

Goarkŋo guorbbas čáppa Pirunkuru. Jeagálduvvan, earálágan ránes ivdnásaš loktaneaddji juovva lea hui fiinna vásáhus.

Vuolginčuokkis

Čujuhus: Kesänkijärvi parkerenguovlu, Sahatie, 95970 Äkäslompolo

Vánddardanráhkadusat

Kesänkijärvi lávvu, dan lahkosis leahkki easttahis goavdi ja Tahkokuru goavdi. Vuoiŋŋastansajiid oktavuođas lea olgohivsset ja muorravisti.

Oaidnámušat

Pirunkuru earenoamáš juovvái duottargurra ja duoddaris rahpaseaddji duovdagat. Bálgá guoras leat almmi fenomenaide oahpásmuhtti luonddubálggestávvalat.

Máđidjačilgehus

Máđidjamerken: Ruoná galbbat
Máđidja álgu lea álkes vánddardeapmi Kesänkijärvi gáttis. Pirunkuru ceakko goarkŋun Kesänkitunturii ii leat vánddardeaddjiide álki. Garra rahčama maŋŋá sáhttá vuoiŋŋastit ja geahčadit duottareanadagaid. Tahkokuru goavddis máhccanmátki lea mihtolat.

Fuomášanveara

Geđggiid sirdin ja bordin lea álbmotmeahcis gildojuvvon. Oahpásmuva álbmotmeahci rávvagiidda ja njuolggadusaide ovdal go vuolggat tuvrii.

Kesänkitunturi dálvebálggis, 19,3 km

Dálvesihkkelastinbálggis, johtináigi sullii 2,5 diimmu.
Gaskageardánit hástaleaddji máđidja, gos sáhttá maiddái vánddardit.

Skirvehala vuvddiid čađa skálvviid gaskkas ja návddaš buhtes olgoáimmus. Dálvesihkkelastin duottareanadagain lea vajálduvakeahtes vásáhus.

Vuolginčuokkis

Čujuhus: Äkäshotelli vuolggasadji, Äkäsentie 10, 95970 Äkäslompolo

Vánddardanráhkadusat

Hangaskuru goavdi, Kesänkijärvi lávvu ja easttahis goavdi. Vuoiŋŋastansajiid oktavuođas lea muorravisti ja olgohivsset. Váldde fárrui iežat hivssetbáhpára.

Oaidnámušat

Hangaskuru beallegoađis gánneha geahčadit duottareanadagaid ja návddašit nisttiin.

Máđidjačilgehus

Máđidjamerken: Alit galbbat
Dálvebálggis doalvu Äkäshotellis Äkäslompolo jieŋa badjel ja vuvddiid čađa Hangaskurui ja das Latvamaja láhttokafeai ja Kesänkijärvi bokte ruovttoluotta vuolggasadjái.

Fuomášanveara

Dálvebálggis ruossana láhtuiguin moadde geardde. Ále mana láhtui, juos dus eai leat sabehat juolggis! Álbmotmeahcis dálvebálgát leat oktasašgeavahanmáđidjat. Ealaskas sesoŋŋaáiggiin máđidja guoras bálvalit láhttokafeat Kesängin Keidas (facebook.com, suomagillii) ja Láhttokafea Latvamaja (yllas.fi, suomagillii ja eaŋgalasgillii).

Kukastunturi tuvra, 20,2–29 km

Sáhttá johtit birra jagi, geassit vánddardan- ja meahccesihkkelastinmáđidjan ja dálvit čuoiganmáđidjan. Johtináigi sullii 3–6,5 diimmu. 
Gaskageardánit hástaleaddji máđidja suttis eatnama áigge, dálvit hástaleaddji čuoiganmáđidja.

Dolles Kukastunturi čohkkii geahčadit viiddis duottareanadagaid. Doala ánssášuvvon bottu duoddaris ja smiehtat ovttas beahceboarrásiin čearuid šaddama.

Vuolginčuokkis

Čujuhus: Äkäshotelli vuolggasadji, Äkäsentie 10, 95970 Äkäslompolo

Vánddardanráhkadusat

Kotamaja goavdi ja Hangaskuru beallegoavdi geassemáđijas. Čuoiganmáđijas Kotamaja goavdi ja Kutujávri ávdinstohpu. Vuoiŋŋastansajiid oktavuođas lea olgohivsset ja muorravisti. Váldde fárrui iežat hivssetbáhpára.

Oaidnámušat

Kukastunturis fiinna oidnosat visot almmiguovlluide, čuđiid jagiid boares nárvvas beazit, Kolmentunturinkuru duovdagat ja geasuheaddji jeaggeluondu.

Máđidjačilgehus

Máđidjamerken: Ruoná galbbat vánddardanmáđijas, vilges galbbat meahccesihkkelastinmáđijas ja ruškes galbbat čuoiganmáđijas.

Vánddardanmáđidja: Máđidja mii álgá Äkäshotellis dolle álggus Äkäslompolo gáddái, gos dat loktá loahpa loahpas gitta duoddara čohkkái. Máđidja johtá Kotamaja ja Hangaskuru bokte ruovttoluotta vuolggasadjái. Loga dárkilut máđidjačilgehusa (suomagillii). Máđidja guhkkodat lea 20,2 km.

Meahccesihkkelastinmáđidja: Loga dárkilut máđidjačilgehusa (suomagillii). Máđidja guhkkodat lea 21,2 km.

Čuoiganmáđidja: Eará láhkai go geassemáđijain láhtu joatkašuvvá Kotamaja meahccekafeas Kutujärvi ávdinstobu bokte Peurakaltio stállakafeai. Doppe dat máhccá Äkäsjoki guora Äkäslompoloi. Loga dárkilut máđidjačilgehusa (suomagillii). Máđidja guhkkodat lea 29 km.

Fuomášanveara

Geassit sihkkelastin lea lobálaš dušše beare álbmotmeahci virggálaččat merkejuvvon geassemáđijain. Bálgáin spiehkkaseapmi sihkkeliin lea gildojuvvon. Sihkkelastis lea geatnegasvuohta hihtudit fártta ja garvit eará johttiid.

Sesoŋŋaáiggiin máđijas bálvalit láhttokafeat Kotamaja (kotamaja.fi, eaŋgalasgillii) ja Peurakaltion Tallikahvio (peurakaltio.fi, suomagillii). Dárkkis reálaáiggálaš bajásdoalahusdieđuid, kafeaid rabasáiggiid ja molssaevttolaš máđijaid Ylläs láhtukárttas (infogis.fi, suomeksi) ovdal go vuolggat tuvrii. Čuoiganmáđijas ii oaččo vázzit, vázzit muohtagápmagiiguin dahje sihkkelastit.

Varkaankuru bálggis, 2–3,5 km

Sáhttá johtit birra jagi, geassit vánddardanmáđidjan ja dálvit oassái muohtagámamáđidjan. Johtináigi sullii 1–2 diimmu.
Álkes máđidja, mii heive maiddái mánnábearrašiidda.
Suttes eatnama áigge Varkaankuru goavdái doalvu hástaleaddji easttahis máđidja (suomagillii) Ihmisenrinki parkerenguovllus.

Suddjes guras ruonás rohtovuovddi diidalágan mielladilli ja duottarádjaga ráfáiduhtti buljardeapmi geasuhit buotahkásaččaid návddašit nisttiin. Luonddubálggestávvalat muitalit gura earenoamáš šattuin ja ealliin.

Vuolginčuokkis

Čujuhus: Yllästunturi luondduguovddáš Kellokas, Tunturintie 54, 95970 Kolari

Vánddardanráhkadusat

Yllästunturi luondduguovddáš Kellokas bálvala rabasáiggiin. Varkaankuru goavdi, man oktavuođas lea olgohivsset ja muorravisti. Váldde fárrui iežat hivssetbáhpára.

Oaidnámušat

Varkaankuru táigavuovddi šattolaš juovvás duoddariid čiekŋalis guras lea hui fiinnis. Rovvemuoraid bálddas girdileaddji bealgeloddebeasuš sáhttá heahkastuhttit johtti. Dálvit muohttaga gokčan vuovddis johtin lea vajálduvakeahtes vásáhus.

Máđidjačilgehus

Máđidjamerken: Ruoná galbbat vánddardanmáđijas ja alit galbbat dálvebálgás.
Ylläsduoddara luondduguovddáš Kellokkaas vánddardanmáđijas njiedjá gurrii, gos ráfáiduhtti duottarája buljarda. Rovvemuoraid mielde mánáinge lea suohtas johtit. Máđijas ii sáhte mannat vovnnain, muhto guoddinrehpo fárus bearraša unnimusatge besset oahpásmuvvat vuovddi čiegusvuođaide. Máđidja beallemuttus lea goavdi dolastallama ja nisttiid návddašeami váras.

Dálvebálggis johtá Ylläsduoddara luondduguovddáš Kellokkaas ja guorahallá boares vuovddi Varkaankuru goavdái ja máhccá doppe seammá máđidja ruovttoluotta. Dálvebálgá guhkkodat lea 1,6 km ovtta guvlui.

Fuomášanveara

Earenoamáš Varkaankuru rohtovuovddi ja šlájaid suodjalit ráddjenavádaga vehkiin. Merkejuvvon máđija olggobealde lihkadeapmi lea gildojuvvon 1.5.–30.11. Sihkkelastin lea ollásit gildojuvvon Varkaankurus.

Keskisenlaki tuvra, 8,6–15 km

Suttes eatnama áigge, johtináiggi sulaid 3–5 d.
Gaskageardánit hástaleaddji máđidja, mas leat golbma sierra vuolggačuoggá. Guhkkodat ja johtináigi molsašuddet daid mielde.

Keskisenlaki tuvra dovdáha johtti duoddariid geologiijai. Máđidja johtá rámššas duottareanadagas Ylläsduoddara Keskisenlaki birra, ja miehtá mátki oidnojit ain fiidnásut eanadagat sierra almmiguovlluin.

Vuolginčuokkis

Čujuhus: Ylläsduoddara luondduguovddáš Kellokas, Tunturintie 54, 95970 Kolari
Čujuhus: Sport Resort Ylläs, Iso-Ylläksentie 44, 95980 Ylläsjärvi
Čujuhus: Ihmisenrinki parkerenguovlu, Tunturintie 56, 95970 Äkäslompolo

Vánddardanráhkadusat

Varkaankuru goavdi ja Tuomikuru goavdi. Vuoiŋŋastanbáikkiid oktavuođas lea olgohivsset, dollasadji ja muorravisti. Váldde fárrui iežat hivssetbáhpára.

Oaidnámušat

Máđijas rahpasit Ylläs duottareanadagat sierra almmiguovlluide máŋgga eará sajis. Jiekŋabaji dagahan luottat duoddariid filttiin ja dain muitaleaddji oahpistantávvalat dolvot johtti geologalaš áigemátkái. Kellostapulikuru guorba čábbodat luovvá seammá lágan mielladili go jiekŋabajis juova gaskkas mohkohalli bálgái.

Máđidjačilgehus

Máđidjamerken: Ruoná galbbat
Dihkádeapmi máđidjii álgá Varkaankuru goavddi buohta. Go vuolggat Sport Resort Ylläsis čuovo vuos Tuomikuru tuvrra galbbaid, dassái go oainnat vuosttamuš Keskisenlaki tuvrra galbbaid. 

Fuomášanveara

Geđggiid sirdin ja bordin lea gildojuvvon álbmotmeahcis. Oahpásmuva álbmotmeahci rávvagiidda ja njuolggadusaide ovdal go vuolggat tuvrii.

Ylläs–Levi-meahccesihkkelastinmáđidja, 50 km ovtta guvlui

Suttes eatnama áigge, johtináigi sullii 6 diimmu.
Gaskageardánit hástaleaddji meahccesihkkelastinmáđidja.

Meahccesihkkelastintuvra leavttuin fállá fiinna bottuid Kukastunturis, teknihkalaš sihkkelastima ja fuolahis sihkkelastima vuovdeeanadagain. Máđija guktuin gežiin gávdnojit turismaguovddážiid buoremus bálvalusat.

Vuolggasadji Ylläsis

Čujuhus: Ylläsduoddara luondduguovddáš Kellokas, Tunturintie 54, 95970 Kolari

Vuolggasadji Levis

Čujuhus: Levi Zero Point parkerenguovlu, Hissitie 8, 99130 Sirkka

Vánddardanráhkadusat

Ylläsduoddara luondduguovddáš Kellokas bálvala rabasáiggiin. Kotamaja goavdi, Pyhäjärvi ávdinstohpu, Pyhäjärvi goavdi, Aakenusjärvi goavdi ja Muusa beaivestohpu. Visot vuoiŋŋastansajiid oktavuođas lea olgohivsset ja muorravisti. Váldde fárrui iežat hivssetbáhpára.

Oaidnámušat

Fiinnis jávre- ja duottareanadagat, mohkahalli meahccebálgát ja rabas jeaggeeanadagat dohppejit du miela.

Máđidjačilgehus

Máđidjamerken: Vilges galbbat
Meahccesihkkelastima álgui beassá dalánaga Ylläsduoddara luondduguovddáš Kellokkaas njieddji oassái juovvái bálgás. Äkäslompolos álgá loktaneapmi Kukastunturi guvlui. Čohka fiinna eanadagain njiedjat jođánit Kotamajai ja mátki joatkašuvvá molsašuddi eanadagas. Pyhäjärvis loahppamátki Levii manná dievválágan meahccegeainnuid ja láhttovuođuid mielde Pyhä- ja Kätkätunturi davábealde. Levis ja Ylläsis fállet idjadansajiid ja earáid bálvalusaid. Ráigeoaivvit goittotge vudjet vel seammá beaivve áigge ruovttoluotta. Sirdašuvvan máđidja nuppe geažis nubbái lihkostuvvá maiddái bovdentáksiin.

Fuomášanveara

Sihkkelastin lea lobálaš dušše álbmotmeahci virggálaččat merkejuvvon geassemáđijain. Bálgáin spiehkkaseapmi sihkkeliin lea gildojuvvon. Máđijas johtet vánddardeaddjit maiddái vázzi. Sihkkelastis lea geatnegasvuohta njoahcudit fártta ja garvit eará johttiid.

Tuomikuru tuvra 6,3 km

Sáhttá johtit birra jagi, geassit vánddardanmáđidjan ja dálvit muohtagámamáđidjan. Johtináigi sullii 2,5–3 diimmu.
Gaskageardánit hástaleaddji máđidja.
Ylläsa čohkkái beassá gondolaheaissain maiddái geassit. Badjin sáhtát oahpásmuvvat čohka hástaleaddji easttahis máđidjii (suomagillii).

Goarkŋo Tuomikuru goavdái, gos eanadat lea dego málagovva. Máhccanmátkkis bálggis doalvu rohtui gáiskkiid gaskii ja dušše ádjaga buljardeapmi lea áidna mii gullo. Dálvit muohttaga gokčan pasteallaivdnásaš eanadat oažžu johtti šuohkkit stuorra ilus.

Vuolginčuokkis

Čujuhus: Sport Resort Ylläs, Iso-Ylläksentie 44, 95980 Ylläsjärvi

Vánddardanráhkadusat

Tuomikuru goavdi, man oktavuođas lea olgohivsset ja muorravisti. Váldde fárrui iežat hivssetbáhpára.

Oaidnámušat

Tuomikuru goavddis rahpasa eanadat guhkás almmiravdii ja Tuomikuru rođulágan guossavuovdi.

Máđidjačilgehus

Máđidjamerken: Ruoná galbbat vánddardanmáđijas ja alit galbbat dálvebálgás. 
Dát geat ohcet fearániid, sáhttet álggahit tuvrra mannamin gondolaheaissain Ylläsa čohkkái geahčadit duovdagiid. Čohkas njiedjat fuolahangeainnu ja bálgá mielde Keskisenlaki tuvrii. Dát máđidja lea 2 km guhkkit go aitosaš Tuomikuru tuvra. Dárkkis gondola rabasáiggiid Sport Resort Ylläsa siidduin (sportresortyllas.com, suomagillii ja eaŋgalasgillii).

Tuomikuru goavddis bálggis joatkašuvvá seammá mátki Keskisenlaki tuvriin ja sierrana das Tuomikuru ruonás vuvdii. Máđidja máhccá Kahvikeidas meahccekafea bokte ruovttoluotta vuolggasadjái.

Tuomikuru dálvebálggis loktana dássidit ordii Tuomikuru goavdái, gos dat njiedjá Kahvikeidas meahccekafea bokte ruovttoluotta vuolggasadjái.

Fuomášanveara

Sihkkelastin Tuomikuru ja Kahvikeidas gaskasaš ossodagas lea gildojuvvon. Sesoŋŋaáiggiin máđijas bálvala Meahccekafea Kahvikeidas (facebook.com, suomagillii).

Ylläsjärvi–Äkäslompolo meahccesihkkelastinmáđidja, 10,9 km ovtta guvlui

Suttes eatnama áigge, johtináigi sullii 1,5 diimmu.
Gaskageardánit hástaleaddji meahccesihkkelastinmáđidja.

Ylläsduoddarii gorgŋon meahccesihkkelastinmáđidja bálkkaša rabas duottareanadagain. Giliid ovttasdeaddji máđijas lea meahccelágan mielladilli ja jaskatvuohta birastahttá johtti.

Vuolginčuokkis

Čujuhus: Sport Resort Ylläs, Iso-Ylläksentie 44, 95980 Ylläsjärvi

Vánddardanráhkadusat

Tuomikuru goavdi, man oktavuođas lea olgohivsset ja muorravisti. Máđijas sáhttá maid gallestit Kesänkijärvi lávus ja easttahis goavddis. Kesänkijärvi vuoiŋŋastansajis lea maiddái muorravisti ja easttahis olgohivsset. Váldde fárrui iežat hivssetbáhpára.

Oaidnámušat

Válljugas eanadagat Tuomikuru goavddis ja Keskisenlaki filttiin orddas johtti bálgás.

Máđidjačilgehus

Máđidjamerken: Vilges galbbat, main čuožžu ”Äkäslompolo”
Meahccesihkkelastinmáđidja álgá guhkes loktanemiin rabas duoddarii. Máđidja lea govdat ja teknihkalaččat álki sihkkelastit. Tuomikuru goavddis eanadat bálkkaša váivvádusa. Kesänkijärvis sáhtát gallestit Kesänkijärvi goavdái geahčadit rámššas duottareanadaga.

Fuomášanveara

Sihkkelastin lea lobálaš dušše beare álbmotmeahci virggálaččat merkejuvvon geassemáđijain. Bálgáin spiehkkaseapmi sihkkeliin lea gildojuvvon. Máđijas johtet vánddardeaddjit maiddái vázzi. Muitte, ahte sihkkelastis lea geatnegasvuohta njoahcudit fártta ja garvit eará johttiid.