Leammi rávvagat ja njuolggadusat

Leammi álbmotmeahci dehálamos ulbmil lea suodjalit davvi-Sámi meahcceluonddu. Árbevirolaš sámeealáhusat, boazodoallu, guolásteapmi ja meahccebivdu, ja daid hábmen luonddutiippat ja ráhkadusat leat mávssolaš oassi álbmotmeahcis. Álbmotmeahci huksejuvvon bálvalusat leat Leammi lahka, nappo boaittobealleavádahkii vuolggedettiinat galggat ráhkkanit bures.

Leammis johtaleapmái, gohttemii ja dolastallamii gusket iešguđet njuolggadusat álbmotmeahci iešguđet avádagain: kultur-, lustageavahan-, boaittobealle- ja ráddjenavádagain. Avádagat gávdnojit Leammi njuolggadusain (mieldduskártá 1, siidu 10, pdf, julkaisut.metsa.fi).

Johtaleapmi lea ráddjejuvvon Ravadasgoržži ráddjenavádagas, gos oažžu johtalit dušše merkejuvvon bálgás. Oahpásmuva álbmotmeahci ráddjenguovlluide Kartat-siidduin ja Retkikartta.fi:s (suomagillii).

Gudnejahte luonddu
Johtaleapmi
Gohtten
Dolastallan
Ribahis vánddardeapmi
Guolásteapmi
Murjen ja guobbariid čoaggin
Sihkkelastin ja riiden
Girdin
Golledoidin
Eará njuolggadusat 
Gildojuvvon doaimmat Leammi álbmotmeahcis
Leammi álbmotmeahci ortnetnjuolggadus
Sesoŋŋaáiggit
Dorvvolašvuohta

Gudnejahte luonddu

Leammi álbmotmeahcis johtaleami stivrejit njuolggadusaiguin. Báikkálaš ja lagasgiliid ássiide gusket sin iežaset, vehá viiddit sierranjuolggadusat. 

Amma it juogat neahtas sisdoalu, mas rihkkojuvvojit álbmotmeahci njuolggadusat. Oahpásmuva maiddái Vánddardanetikehttii. 

Lea gildojuvvon doallat biepmohasealliid luovus. Meahccebivddus ja boazobargguin beatnagat sáhttet leat luovus dáid doaimmaid oktavuođas.

Johtaleapmi 

Álbmotmeahcis oažžu johtit friija vácci, muohtaskuovaiguin, čuoigga, suga ja mealu earret Ravadasgoržži ráddjenavádagas. 

  • Ravadasgoržži ráddjenavádagas lea gildojuvvon johtalit merkejuvvon bálgáid olggobealde.
  • Sihkkelastin ja riiden lea lobálaš dušše merkejuvvon geassevánddardanjohtolagain.

Gohtten 

Álbmotmeahcis oažžu gohttet oanehis áigái buot báikkiin earret:

  • Ravadasgoržži ráddjenavádagas, gos gohtten lea gildojuvvon.
  • Leammileagis gaskal Njurggoluokta-Gollehámman oažžu gohttet dušše meahccái merkejuvvon orustan- ja dolastallanbáikkiid ja stobuid lahkosis ja meahccái merkejuvvon gohttenbáikkiin.

Ávdinstobut leat logahallojuvvon Bálvalusat-siiddus. Buot Leammi stobut, lávut ja dolastallanbáikkit leat merkejuvvon Retkikartta.fi:s (suomigillii).

Dolastallan 

Álbmotmeahcis oažžu bidjat sajusdola dikšojuvvon, kártái ja meahccái merkejuvvon dolastallanbáikkiin, ja dain oažžu geavahit dušše dan ulbmila várás oaivvilduvvon, dolastallanbáikái buktojuvvon muoraid. Ovddasvástádus dolas lea álo olbmos, gii lea bidjan dola. Mátkevuoššanbiergasa oažžu geavahit doppe gos lea lobálaš johtalit. 

Álbmotmeahci boaittobealleavádagas oažžu dolastallat maiddái eará sajis go dikšojuvvon dolastallanbáikkiin, ii goittotge vuollil kilomehterbeali duohken huksejuvvon dolastallanbáikkis. Dolastallamii oažžu geavahit goike ovssiid, rissiid ja guddožiid.

Meahcce- ja sitnubuollinváruhusa áigge:

Ribahis vánddardeapmi

Buot suodjalanbáikkiin viggojuvvo boahtteáiggis ribahis vánddardeapmái. Vánddardeddjiid doaimmalašvuhtii ja ovddasvástádussii luhttojuvvo. Jáhkkojuvvo, ahte johttit bastet ieža fuolahit iežaset ruskkaid eret meahcis ja doaimmahit daid fuolahuvvon ekobáikkiide.

Biobázahusa sáhttá guođđit olgohivssegiidda ja buolli ribaid boaldit dolastallanbáikkiin.

Lassidieđut Davvi-Sámi luondduguovddáš Siida ja čorges vánddardeami siidduin.

Guolásteapmi

Oaggun ja bilken, mat leat lobálaš astoáiggedoaimmat dušše álbmotmeahci áhpásnuvvanguovllu olggobeale ladduin ja jávrriin.

Vai sáhttá guolástit Leammis golgi čáziin, gáibiduvvo guollenáliiddikšunmávssu (eraluvat.fi, suomagillii) lassin sierra guolástanlohpi Leammi 1562 (eraluvat.fi, suomagillii) ja álbmotmeahci stuorit johkačáziide lohpi Juvdujohka 1578 (avádagat 4–6, eraluvat.fi, suomagillii). Lassidieđuid lobiin eräluvat.fi-siiddus (eraluvat.fi, suomagillii) ja Meahciráđđehusa bálvalanbáikkiin. 

Guolásteaddji ferte dárkkistit guolástanráddjehusaid čujuhusas kalastusrajoitus.fi (suomagillii).

Murjen ja guobbariid čoaggin

Murjjiid ja eará guobbariid, earret muoras šaddi guobbariid, oažžu čoaggit, jus johtalanráddjehusat eai eastte dan.

Sihkkelastin ja riiden

Sihkkelastin ja riiden lea lobálaš dušše merkejuvvon geassejohtolagain.

Girdin 

Áibmoskiippaiguin sáhttá seaivut áibmojohtaluslágádusa Jeageloaivvi ja Mártten-Issát roavi ovddeš seaivunbáikkiide iežas ovddasvástádusain. Muđui áibmoskiippaid seaivumii dárbbašuvvo lohpi.

Golledoidin

Golledoidin álbmotmeahcis lea lobálaš dušše ruvkelágas meroštallojuvvon golledoidinguovlluin. Golledoidimii dárbbašuvvo lohpi (suomi.fi, suomagillii).

Eará njuolggadusat 

  • Anára gieldda bealli álbmotmeahcis gullá sámiid ruovttuguvlui. Sámiin lea eamiálbmogin vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežaset kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid, maiddái boazodoalu eavttut dorvvastuvvojit.
  • Leammi álbmotmeahccái eai vuvdo bivdinlobit, muhto báikkálaš ássiin lea vuoigatvuohta bivdit álbmotmeahcis.
  • Dutkandoaibma, dáhpáhusaid lágideapmi ja ovdamearkka dihtii ealligovaid dahje reklámaid govven meahcis gáibidit álo lobi Meahciráđđehusas. Lassidieđut lobit: dutkan- ja johtinlobit (metsa.fi) ja dáhpáhusaid lobit ja almmuhusat (metsa.fi).
  • Leammi álbmotmeahci johtolagaid ja ráhkadusaid geavaheamis fitnodatdoaimmas galgá álo máksit ja bistevaš fitnodatgeavaheapmái dárbbašuvvo soahpamuš Meahciráđđehusain (metsa.fi). Iešguđet beivviid geavahusmávssut máksojuvvojit Eräluvat-neahttagávppis (eraluvat.fi, suomagillii).
  • Johtaleapmái, mohtorfievrruid ja áibmoskiippaid geavaheapmái ja lassin gohttemii ja dolastallamii guoski ráddjehusat eai guoskka suodjalannjuolggadusaid diktin virgeoapmahašdoaimmaide.
  • Bohccuid guohtun ja dasa laktáseaddji boazobarggut leat álbmotmeahcis lobálaččat boazodoallolága mielde.

Gildojuvvon doaimmat Leammi álbmotmeahcis

Álbmotmeahcis leat gildojuvvon čuovvovaš doaibmabijut, mat rievdadit luonddu, earret njuolggadusain namuhuvvon spiehkastagat:

  • Beanaráidduin vuodjin.
  • Mohtorfievrruid (maiddái mohtorfatnasa ja čáhcejetti) geavaheapmi.
  • Goivvohagaid roggan ja eananávdnasiid váldin.
  • Visttiid, geainnuid ja rusttegiid huksen.
  • Ealliid bivdin, goddin dahje heađušteapmi ja daid besiid váldin ja vahágahttin.
  • Beatnagiid doallan luovus.
  • Ludnen.
  • Eará doaibmabijut, mat soitet rievdadit guovllu luonddudili dahje váikkuhit oidduheamet dan šattolašvuođa dahje ealliid seailumii.

Leammi álbmotmeahci ortnetnjuolggadus

Leammi álbmotmeahci ortnetnjuolggadus (pdf, 699 KB, julkaisut.metsa.fi).

Sesoŋŋaáiggit 

Stuorámus oassi Leammi álbmotmeahci 30 000 galledeaddjis fitnet álbmotmeahcis geasset. Stuorimus sesoŋŋa bistá geassemánu loahpas gitta čakčamánu lohppii. Eanemus galledeaddjit leat Ravadasgoržžis ja Gollebálgás.

Dorvvolašvuohta

Oahpásmuva galledanbáikái ovddalgihtii. Leammi olgolihkadankárttá gánnáha háhkat mátkki várás. Mátkki álkidahttá go bissu johtolagas ja čuovvu dálkeeinnostusaid. Gánnáha maid čielggadit meahccebuollinváruhusdili.

  • Gárvot meahccetuvrraide ivdnás biktasiidda ja dálkki mielde. Čielggat ovddalgihtii dálkki ja dili.
  • Jus dus reaissustat sáddá heahti, ovdamearkan láhppot, lápmašuvat dahje áiccat meahccebuollima, riŋge nummirii 112 ja daga heahtedillialmmuhusa. Duogášdiedut doaimmain heahtedilis (suomagillii).
  • Mátketelefovnnaid oktavuođat molsašuddet Leammi álbmotmeahcis, ovdamearkka dihtii johkaleagis telefovdna ii gullo olláge. Ovdal mátkki sáhtát dutkat iežat operáhtora oktavuođakárttá. Loga lasi mátketelefovnna gullomis (suomagillii).

Leammis ođđaseamos áššit leat suomagielat fierbmebálvalusas (suomagillii).

112 Suomi -mobiilaaplikašuvdna

Go heahtetelefovdnii riŋgejuvvo 112 Suomi -aplikašuvnna (112.fi, suomagillii) bokte, de heahteguovddášgohcci oažžu automáhtalaččat dieđu riŋgejeaddji sajádagas.

Lappis leat ollu báikkit gos telefon ii gullo, ja dihto telefonmállet eai doaimma buollašis. Nuba máđidjaplána oktan áigetávvaliin lea buorre almmuhit soapmásii. Gánneha doallat telefovnna liekkasin sihke biepmu ja juhkamuša fárus. Vai mátketelefovnnas ii nogaše rávdnji, váldde mielde ovdamearkan liikerávdnjerusttega, várrebáhttera dahje boares telefovnna, mas lea buorre báhtter.

Vánddardeapmi boazodoalloguovllus

""

Loga lasi vánddardeampi boazodoalloguovllus

Vánddardanetikeahtta

1. Gudnejahte luonddu.

2. Vállje merkejuvvon máđijaid.

3. Váldde čielgasa leago gohtten lobálaš du válljen čuozáhagas.

4. Geavat dušše merkejuvvon dolastallansajiid.

5. Ruskkahis vánddardeapmi.

Loga lasi