Mallá rávvagat ja njuolggadusat

Mallan luonddumeahcci lea vuođđuduvvon stuorraduottarguvlui eandalii luonddusuodjaleami ja dieđalaš dutkama várás ja johttin guovllus lea hui ráddjejuvvon.

Bievllaáigge lihkadeapmi Mallá luonddumeahcis vázzin lea lobálaš dušše merkejuvvon johtolagaid mielde. Sihkkelastin lea gildojuvvon. Bievllaáigge lihkadeapmi eará sajes go merkejun johtolagaid mielde gáibida lobi, mii ohccojuvvo Meahciráđđehusas. Dálvveáigge viidodagain sáhttá čuoigat lupmosit, muhto mohtorgielká- dahje beanaráidduin vuodjin lea gildojuvvon.

Gudnejahte luonddu
Biebmoeallit
Lihkadeapmi
Gohtten
Dolastallan
Ribahis vánddardeapmi
Guolásteapmi
Murjen, guobbariid ja šattuid čoaggin
Eará njuolggadusat ja rávvagat
Jagiáiggit
Gielddos doaimmat
Dorvvolašvuohta

Gudnejahte luonddu

Malla luonddumeahcis lihkadeami ráddjejit earret eará:

Nuba doaibmat ja lihkadit luonddus dan gudnejahttimin. Oahpásmuva Vánddardanetikehttii.

Ithan juoge neahtas sisdoaluid, main rihkkut álbmotmeahci njuolggadusaid.

Biebmoeallit eai oaččo leat veaiddalasas. Beatnagat ferte alo doallat gitta. 

Lihkadeapmi

Luonddumeahcis lea lobálaš váččat ja čuoigat. Geasseáigge dihkkáduvvon bálgáid nalde spiehkasteapmi lea gildojuvvon. Maiddai meahccesihkkelastin lea gildojuvvon. Dálvveáigge mohtorfievrruiguin vuodjin dahje beanaráidduin vuodjin luonddumeahcis lea gildojuvvon.

Rájáid rasttildettiin galgá muitit, ahte ii fievrrit fárustis tullema vuollásaš dávviriid. Rájá rasttildeami beatnagiin plánen johtti galgá leat oktavuođas Tullui (tulli.fi, suomagillii) buriin áiggiin ovdal plánejuvvon vánddardeami. Ruŧŧii manadettiin manadettiin galgá dahkat almmuhusa Ruoŧa tullii neahtas dahje rádjerasttildanbáikkis (tullverket.se, ruoŧagillii). Beatnagiid doalvun ja buktin Norgga ja Ruoŧa rájáid rastá lea muddejuvvon dárkilit. Dieđut beatnagis gáibiduvvon boahkuhemiin, máhtodálkkodeamis ja jiellateallipássas leat Biebmodoaimmahaga siidduin (ruokavirasto.fi, suomagillii).

Gohtten

Mallá luonddumeahcis leat Guohkkemašjávrre ávdin- ja varrehusstobu. Gohtten lea lobálaš dušše stobuid šiljus.

Dolastallan

Dola cahkkeheapmi Mallá luonddumeahcis lea gildojuvvon.

Ribahis vánddardeapmi

Guohkkemašjávrri ávdin- ja várrenstobus lea ekočuokkis, muhto bivdit vánddardeaddjiid doalvut fárustis iežas ruskkaid eret luonddus. Lagamus bázahusaid sirrenčuokkis lea Gilbbesjávrri luondduguovddážis.

Smávva meari buhtes báhpára ja kartoŋgga sáhttá ávkkástallat cahkkehahkan dollasajis dahje ávdinstobu árranis. Eará bázahusaid, dego alumiidnafolio sisdoalli báhkaid dahje plastihkka, ii oaččo boaldit dolas, daningo dain sáhttet šaddat bieđgankeahtes bázahusat ja mirkolaš gássat.

Borramušbázahusaid ja eará biobázahusaid sáhtát guođđit vuoiŋŋastanbáikki guoikehivssegii.

Ludnen lea gildojuvvon. Loga lasi ribahis vánddardeapmi.

Guolásteapmi

Guolásteapmi lea gildojuvvon Mallá luonddumeahcis.

Murjen, guobbariid ja šattuid čoaggin

Murjen, guobbariid ja šattuid čoaggin lea gildojuvvon.

Eará njuolggadusat ja rávvagat

Doaimma suvdilit ja boaldde muoraid ja gássa seastevaččat. Buot boaldinmuorat ja ja gássaboahtalat fievrriduvvojit čuđiid kilomehteriid duohken.

Mallá luonddumeahci atnu stivrejuvvo ortnetnjuolggadusain (julkaisut.metsa.fi) ja suodjalanguovlluid geavahan rávvagat. Eará doaimmaide dárbbašuvvo lohpi Meahciráđđehusas. 

Dutkandoaibma, dáhpáhusaid lágideapmi ja ovdamearkka dihtii ealligovaid dahje reklámaid govven meahcis gáibidit álo lobi Meahciráđđehusas. Lassidieđut lobit: dutkan- ja johtinlobit (metsa.fi) ja dáhpáhusaid lobit ja almmuhusat (metsa.fi).

Meahciráđđehusa máđijaid ja ráhkadusaid geavaheapmi fitnodatdoaimmain máksá álo.

Jagiáiggit

Njukčámánus beaivi goardá beaivet, muhto idjabuollašiid maŋŋel iđđes lea vel galmmas. Muohta lea gasimus muttos, báikkuid muohta lea badjelaš mettar. Buoremus čuoigansiivvut leat Giehtaruohttasis cuoŋománu álggu rájes gitta miessemánu beallemuddui.

Muohta suddá marrasiin geassemánus, muhto duoddaris muohta lea báikkuid mettariid mielde. Meahcis lihkadeapmi lea váttis. Duoddaris golgi suddančázit njuoskadit bálgáid ja danin dat gollet álkit. Sávaldat lea, ahte vánddardeaddjit váldet dán vuhtii go válljejit reaissu johtolaga ja dan áiggi.

Easka suoidnemánus vánddardeaddji gánnáha dollet Giehtaruohttasa duoddariidda ovddošit liđiid báitilvuođa. Divreáigi lea maid álgán, muhto badjin duoddaris čuoika ii leat nu stuora giksin go vuollelis orddas.

Ruški lea buoremus muttos čakčamánu nuppi vahku ja dat bistá das vel moadde vahku. Muhtimin čakčaramádat savdnjá muoraid báljisin ovdal áiggi. Maiddái vuosttašmuohta mannala eatnamis čákčamánus ja vilggodahttá gáidoseamos várrečohkaid.

Ođđajagimánnu lea jagi galbmaseamos mánnu, gaskaliekkasvuohtadilli lea dušše -13,6 ceahki. Guovvamánu mielde beaivi juo suonjarda ja addá čuovgga, muhto badjelaš -20 ceahki buolašáigodagat sáhttet bistit beaivebottaid. Dálvevánddardeapmi ja meahcis idjadeapmi gáibida vuđolaš plánema ja hui buriid biergasiid vai dat lihkostuvvá.

Sesoŋŋaáiggit

Bivnnuheamos vánddardanmánut leat giđđat cuoŋománnu ja miessemánu álgu dego maid borgemánnu.

Gielddos doaimmat

  • dihkkáduvvon bálgáin spiehkkaseapmi, mii guoská maiddái Gihcigoržži birrasa. 
  • lihkadeapmi eará ládje go vácci dehe čuoigga
  • meahccesihkkelastin
  • ludnen
  • šattolašvuođa sihke eanan- ja báktevuođu vaháguhttin
  • elliid muosehuhttin dehe vaháguhttin
  • meahcce- ja guollebivdu
  • murjen, guobbariid čoaggin sihke šattuid, elliid dehe daid osiid váldin
  • biebmoelliid luovos doallan
  • gohtten ja sajušdola cahkkeheapmi
  • bohccuid guođoheapmi
  • buot luonddu, duovdaga dehe eará birrasa nuppástuhtti dehe muosehuhtti doaibma
  • mohtorfievrruiguin vuodjin
  • drovnna girddiheapmi lea gildojuvvon luonddusuodjalanguovlluid lihkadanráddjehusguovlluin ja lottiide dehálaš bessenguovlluin, dego duottarbávttiin, sulluin, boađuin ja mearaluovttain, main bessejit loddeservošat ja dehálaš vuoiŋŋastansajiin. Maiddái eará riggeealliid hehtten lea gildojuvvon luonddusuodjalanguovlluin, man dihtii drovnna girddiheami sáhttá gieldit eará sajiinge.

Dorvvolašvuohta

Oahpásmuva guovllui ovddalgihtii. Máđija alde bissun ja dálkeeinnostusaid ja váruhusaid (ilmatieteenlaitos.fi, suomagillii) čuovvun lea ávkin tuvrra lihkostuvvamis.

  • Mallá luonddumeahcis lihkadettiin gánnáha váldit mielde gártta, kompássa ja áššálaš vánddardanbiergasiid. Muitte, ahte duoddaris dálkedilit molsahuvvet hui fáhkka ja geassetnai sáhttá muohttit.
  • Reaissu plánemis galgá váldit vuhtii jagiáiggiid molsašuddan. Jahkásaš bievlaáigi molsašuddá, muhto váldonjuolggadusa mielde geassejohtolat oidno ja das sáhttá johttit sullii geassemánu loahpas čakčamánnui. Dálvit johtolat ii vealttakeahttá leat merkejuvvon ollenge.
  • Ovdal reisui vuolgima gánnáha oahpásnuvvat Vánddardeami ABC:a cavgilemiide birrasa seasti vánddardeamis.
  • Gárvot meahccetuvrraide ivdnás biktasiidda ja dálkki mielde.
  • Váldde mielde vuosttašveahkki dárbašiid. Jus dus reaissustat boahtá heahti, ovdamearkan láhppot, lápmašuvat dahje áiccat meahccebuollima, riŋge nummirii 112 ja daga heahtedillialmmuhusa.
  • Luonddumeahci bálgá nalde leat muhtin muddui rovit. Meahccegápmagiid gánnáha liikká váldit fárrui dađi mielde makkár lea dálki. Geasset sáhttá leat olu čuoika ja danin čuoikasuojis lea dalle ávki. Johtolagas galgá rasttildit jogaid, main eai leat šaldit, nuba johtti ferte ráhkkanit gállit.
  • Mallá luonddumeahcis leat itkobáikkit. Dárkkis mátketelefonfierpmi gokčevašvuođa iežat telefonoperáhtoris. 
  • Vuolggedettiin reisui gánnáha dahkat ilmmuhusa iežas áigedávvalis ja johtolatplánas bearrasiid dehe idjadanbáikái.
  • Vánddardeami ABC
  • Geahča maiddái du vánddardančuozáhaga áigeguovdilis-siiddu (suomagillii).

112 Suomi -mobiilaaplikašuvdna

Go heahtetelefovdnii riŋgejuvvo 112 Suomi -aplikašuvnna (112.fi, suomagillii) bokte, de heahteguovddášgohcci oažžu automáhtalaččat dieđu riŋgejeaddji sajádagas.

Lappis leat ollu báikkit gos telefon ii gullo, ja dihto telefonmállet eai doaimma buollašis. Nuba máđidjaplána oktan áigetávvaliin lea buorre almmuhit soapmásii. Gánneha doallat telefovnna liekkasin sihke biepmu ja juhkamuša fárus. Vai mátketelefovnnas ii nogaše rávdnji, váldde mielde ovdamearkan liikerávdnjerusttega, várrebáhttera dahje boares telefovnna, mas lea buorre báhtter.

Vánddardeapmi boazodoalloguovllus

""

Loga lasi vánddardeampi boazodoalloguovllus

Vánddardanetikeahtta

1. Gudnejahte luonddu.

2. Vállje merkejuvvon máđijaid.

3. Váldde čielgasa leago gohtten lobálaš du válljen čuozáhagas.

4. Geavat dušše merkejuvvon dolastallansajiid.

5. Ruskkahis vánddardeapmi.

Loga lasi