Háldi ovttasbargoguovllus

2.7.2021
Giđđadulvi doalvvui Vuopmegašjoga šaldi Kalohttageinnodagas ja ođđa huksejuvvo easkka 2022. Vuopmegašjoga rastá ferte dál gállit.

Soahpamuš Háldi ovttasbargoguovllus

Háldi ovttasbargoguvlui gullet Giehtaruohttasa meahcceguovlu Suomas ja dása rádjášuvvan Ráissa álbmotmeahcci ja Ráisduottarháldi oainnussuodjalanguovlu Norggas. Ovttasbargoguovlu lea hábmejuvvon jagi 2020 soahpamušain Meahciráđđehusa ja Ráissa álbmotmeahci ja Ráisduottarháldi oainnussuodjalanguovllu hálddahusaid gaskkas. Ovttasbargu gokčá maiddái suodjalanguovlluid doaimmalaš oktavuođaid daid birastahtti guovlluin Gilbbesjávrris, Gáivuonas, Ráiseanuleagis ja Guovdageainnus.



Ovttasbarggu mihttomearrin lea suodjalit guovllu luonddu- ja kulturárvvuid ja sihkkarastit dan suvdilis geavaheami. Ovttasbargosoahpamuš ii rievdat luonddusuodjalanguovlluid njuolggadusaid ja ovttasbargu čuovvu guovlluid virggálaš dikšun- ja geavahanplánaid. Ovttasbargu lea ordnejuvvon Eurohpá suodjalanguovlolihtu (EUROPARC) málle mielde. Háldi ovttasbargoguvlui lea mieđihuvvon jagi 2021 EUROPARC rádjepárkaovttasbarggu sertifikáhta ja lahttovuohta Eurohpá rádjepárkkaid TransParcNet-fierpmádahkii (europarc.org, eaŋgalasgillii).

Transboundary Parks EUROPARC
 

Oktasaš meahcci

Suoma alimus čohkka, Háldičohkka 1324 m, lea Norgga rájá guoras. Norgga beale čohkka Ráisduottarháldi lea vel veháš alit, 1361 mmdb. Rádjá juohká daid birastahtti Háldi guovllu Norgga ja Suoma gaskkas. Dát Nannan-Eurohpá árktaleamos guovlu lea viiddis meahcci geainnuid ja fásta ássiid haga. Dat gullá guktuid bealde rájá sápmelaččaid ruovttuguvlui ja lea boazodoalu dáfus mearkkašahtti guovlu.

Háldi guovlu juohkašuvvá duovdagiid bealis golmma oaivetiipii: juovvás stuorra duoddariidda, rabas jalgadasa ja lagešvuovddi gokčan duottarbadjeeatnamii ja johkalegiide. Lunddolaš čázádagain lea mearkkašahtti sajádat guovllu luonddus. Suoma bealde čázit golget Duortnosjoga bokte Mearrabahtii ja Norggas Atlántii. Riikkarádjá manná másealggi mielde. Guovllus leat valjis áitatvuloš šlájat, sihke árktalaš dálkkádaga ja gálkás báktevuođu gáibidan šlájat. Dán áidnalunddot luonddu uhkida olbmo doaibman ja dálkkádatnuppástus.


 

Historjá ja kultuvra ovttastit

Vaikko rádjá Suoma ja Norgga gaskkas lea leamašan seammá sajis gitta jagis 1734, dan lea sáhttán rasttildit viehka álkit. Deháleamos dahkki mii ovttasta lea sápmelaš kultuvra ja boazodoallu. Bohccuid guođoheapmi rájá rastá joatkašuvai gitta jahkái 1852. Dalle Norgga ja Ruošša gaskasaš rádjesoahpamuš gilddii rájá rasttildeami, mii dagahii stuorra nuppástusaid boazodollui ja sámekultuvrii. Rájáge juohkán boazodoallu lea guktuin riikkain mearkkašahtti ealáhus ja sápmelaččaid kultuvrralaš vuođđu. Rittu ja siseatnama gaskkas dáhpáhuvai gávppašeapmi stuorra jogaid mielde. Olbmot báhtaredje siseatnama nealgejagiid Norgga riddui, gosa šattai suomasogat kvenaid unnitlohkokultuvra.



Suopma, Ruoŧŧa ja Norga juhket oktasaš árvvuid ja historjjá, mii oidno juohke olbmo vuoigatvuođaid hámis guovlluid geavaheamis. Eanemus mearkkašahtti dain lea vuoigatvuohta lihkadit meahcis iežas dehkiid vehkiin, vuhtii válddekeahttá soames luonddusuodjalanguovlluid. Earenoamážit Suoma bealde Háldi guovlu lea leamašan mearkkašahtti vánddardanguovlu jo gitta 1900-logu álggus. Mannan jahkelogiin turismmas lea boahtán olles guovllus dehálaš ealáhus. Vaikko Suopma gullá EU:ii ja Norga Natoi, rájá sáhttá ain rasttildit friija dihto ráddjehusain Schengen-soahpamuša mielde.

Rájáid rasttildeaddji vánddardeapmi

Háldi guovlu lea mearkkašahtti luondduturismačuozáhat. Rájá lea álki rasttildit sihke meahci ja riikkageainnuid mielde. Suomas leat árbevirolaččat vánddardan Gilbbesjávrris Háldái dahje guolástan duottarjávrriin ja -jogain. Bivnnuhamos čuozáhagat leat Gilbbesjávrri lahkosis: Suoma, Ruoŧa ja Norgga oktasaš rádjemearkka lusa beassá dámppain ja vánddardemiin ja Sáná ala leat ráhpat.

Norggas bivnnuhamos aktivitehtat leat luossabivdu ja fanastuvra Mollešgoržái Ráiseanus. Bivnnuhis lea maiddái vánddardeapmi Gáivuona bokte Háldi čohkkii dahje Goržži šaldái, mii rasttilda ovtta Eurohpá čiekŋaleamos ávžžiin. Oahpásmuvvan Norgga sápmelaččaid guovddážii, Guovdageidnui, gánneha álo. Dáid buot čuozáhagaide lea álki johtit Háldi guovllu birastan geainnuid mielde. 



Olles guovllu čađa johtá Kalohttageinnodat, mii lea oassi olles Eurohpá čađa johtán guhkes vánddardangeinnodaga E1:s. Geinnodahkii beassá Gilbbesjávrris, Gáivuona Guolášjávrris, Ráiseanu guoras Ovi Raishiin -vuolggasajis, Ráisjávrris dahje geinnodaga loahppačuoggás Guovdageainnus. Geinnodat joatkašuvvá Golmma váldegotti rádjemearkka lusa ja doppe Norgga ja Ruoŧa rájá gurrii Abiskoi Duortnosjávrái. 

Áigeguovdilis dieđut luondduguovddážiin ja neahtas

Rájá rasttildeapmi meahcis lea vejolaš ja juohke olbmo vuoigatvuođat Suomas, Norggas ja Ruoŧas leat eanaš seammalágánat. Dain leat goittotge earut ovdamearkka dihtii lihkadettiin ovttas ealliin ja meahccesihkkeliin. Vánddardeaddji gánneha oahpásmuvvat eará riikkaid ja luonddusuodjalanguovlluid njuolggadusaide ja rávvagiidda plánedettiin rájá rasttildeami. Maiddái dálkedili ja boazodoalu gánneha vuhtiiváldit plánedettiin tuvrra.


 

Gilbbesjávrri luondduguovddáš ja Háldi álbmotmeahci guovddáš Hánssagiettis fállet galledeaddjiide áigeguovdilis dieđu báikki alde ja neahtas. Guktot leat čájáhusainis miellagiddevaš čuozáhagat. Háldi luondduguovddáš lea maiddái kvenaid kulturguovddáš. Luondduguovddážiid Infokiosk-bálvalus fállá vejolašvuođa dárkilut oahpásmuvvamii Háldi guovllu luonddu- ja kulturčuozáhagaide ja bálvalusaide.

Háldi fidnu 2018–2020

Háldi ovttasbargoguovlu ceggejuvvui HALTI – Ráját rasttildeaddji ovttasbargoguovllu ceggema fidnus jagiin 2018–2020 (metsa.fi, suomagillii). Meahciráđđehusa jođihan Interreg Davvi -prográmma fidnus ledje oassebeallin Luondduriggodatguovddáš, Ráissa álbmotmeahci ja Ráisduottarháldi oainnussuodjalanguovllu hálddahus, Háldi luondduguovddáš, Gáivuona suohkan ja Romssa universitehta. Fidnu ruhtadedje Norrbottena leanaráđđehus (EU-ruhtadeapmi), Lappi lihtu sihke Romssa ja Finnmárkku eanagotteráđđehus.