Urho Kekkonen álbmotmeahci historjá

15.9.2020
Koronavirusa geažil luonddusge lea ágga atnit dorvogaskkaid ja čuovvut earenoamáš giehtahygieniija ee. stobuin, dolastallanbáikkiin ja hivssegis fitnamiid maŋŋá. Meahciráđđehusa linnjemat ja rávvagat beaiváduvvojit, go almmolaš koronarávvagat šaddet dárkileabbon.
Geahča lassidieđuid ja čuovo min rávvagiid.

Guokte boares hirsastobu ja goahtemuorat guovdu guolbana. Ovddabealde soames beazit, maid gaskkas bálggis johtá visttiid guovlluid.

Olmmoš lea ássan Giemajoga gáttiin gitta jiekŋabaji nohkamis. Nuortalulli guovllus olbmuid historjjá sáhttá čuovvut juoba badjel 3000 jagi duohkái. Nuortalulli guovlluin oaivvildit dan meahcceguovllu, mas oassi suodjaluvvui Urho Kekkonen álbmotmeahccin.

Láhppon vuovdesápmelaččat

Álbmotmeahcis sáhtát oaidnit ain boares ággáid ja godderokkiid bázahusaid. Dat muitalit guovllus eallán dološ vuovdesápmelaččain ja sin deháleamos fuođđus, vuovdegottis. Vuovdesápmelaččat ledje meahccebivdit ja guolásteaddjit, geat hádjánedje geassit bivdoeatnamiiddáseaset ja čoahkkanedje dálvit dálvegiliide. Álbmotmeahci guovllus leat leamašan njeallje sámegili, mas ovtta namma – Soabbat – boahtá ain ovdan báikenamain.

Vuovdesápmelaš kultuvra jávkagođii 1500-logus Ruoŧa-Suoma fámolaš ođđaássanpolitihka ja kirku jorgalahttinbarggu čuovvumuššan. Šámanisttalaš osku jávkkai, vuovdesámegiella jávkkai ja álbmot vuogáiduvai gulul ođđaássiide, geat bohte máddin.

Suopmelaš ja sápmelaš ođđaássit

Suopmelaš ođđaássit fárregohte dálá Urho Kekkonena álbmotmeahci guovlluide 1500-logus. Sii hárjehedje ealáhusainis eanandoalu ja šibitdoalu. Dálá álbmotmeahci guovlluin ii hárjehuvvon eanandoallu, muhto dan vuovdeguovllut fálle ođđaássiide fuođđuid, guliid, bearraliid ja dorkasiid. Vuovdegoddi sogahuvai 1800-logus, go meahccebivdu lei dollavearjjuid mielde šaddan menddo beaktilin.

Dál guovllu sápmelaččaid máttarvánhemat fárrejedje Davvi-Norggas Nuortalulli guvlui 1800-logu loahpas. Sii bukte mielddis boazoealuideaset ja stuorraboazodoalu.

Tipsa: Fina oahpásmuvvamin historjjálaččat árvvolaš Suomujoga nuortalašgieddái, mii lei 1940-logus nuortalaččaid ássanguovlu. Loga lasi suodjaluvvon ja ođasmahttojuvvon nuortalašgiettis.

Mieska lávvu guovdu meahci. Ovddabealde leat guossaoavssit.

Muitalusaid gáldu

Álbmotmeahcis ja Nuortalulli guovllus leat vuolgán johtui máŋggat legeanddat, ja daddjojuvvo ahte álbmotmeahci meahccestobuin juoba gopmahallá. Sápmelaš, 1800-logus eallán stuorra boazodoalli Boares-Boŋgo muitaluvvo vuojašeamen dálveijas oaidnemeahttun bohccuinis.

Soabbadis elii 1900-logu álgogeahčen boazoalmmái Aleksi Hihnavaara, gean gohčodedje Moskun ja gii lea máŋggaid fearániiddis mielde šaddan báikkálaš legeanda. Jagiid 1915–1946 Luttojoga gáttis elii bealistis oktoorut Ráji-Jovsset, gean mielde dálá rádjestašuvdna lea nammaduvvon. Loga lasi Ráji-Jovsseha giettis. Máŋgga 1950-logu vánddardeaddjái bođii dovddusin Lankojávrri darfegoađis ássan oktoorut Meänteinen.

Nuorra almmái čohkká dollagáttis lávus. Duogážis oidno meahcci veaigin. Boares čuovgagovva.

Suomagiella, sámegiella ja luondu oidnojit báikenamain

Stuorimus oasis Urho Kekkonen álbmotmeahci báikenamain lea boares suopmelaš duogáš, muhto muhtun namat leat boahtán sámegielas. Báikenamain leat ollu čujuheamit meahccebivdui ja boazodollui.

Álbmotmeahci gaskaoasi duottarguovlu gohččojuvvo namain Suoločielgi, mii bustávalaččat mearkkaša suomagillii Saariselkä. Sámegielat sátni "ruoktu" gávdno máŋggain goallossániin. Báikenamain oidnojit maiddái ovdamearkka dihtii sámegielat sánit "muorra", "dádjut" ja "nuorti".

Áiggi mielde báikenamat leat muhttašuvvan ja muhtun namat leat botnjasan dovdameahttumin. Dan dihte boares kárttain sáhttá gávdnat namaid mat leat áibbas earáláganat go dán áigge, ja juoba Nuortalulli guovllu ja Suoločielgi–Gilonanoaivi kárttaid báikenamat leat báikkuid earáláganat. Boares lappilaš sánit ja báikenamat leat geavahuvvon earet eará Samuli Paulaharju bargguin.

Vánddardeaddjit háleštit gámme ovddabealde meahcis. Gámme uvssa bajábealde lea ovssiin ráhkaduvvon deaksta suomagillii “Sudenpesä” (sámegillii “Gumppebiedju”). Boares čuovgagovva.

Meahccevánddardeapmi bissovaš jiellat

Vánddardeaddjit leat oidán Nuortalulli guovllu gitta 1950-logus, vaikko gussiid mearri lei dalle vel unni. Vuosttas vánddardeaddjiide gulai Kullervo Kemppainen, guhte čálii guovllus guokte girjji: Poropolku kutsuu ja Lumikuru. Girjjit dahke guovllu dovddusin. Álbmotmeahci vuođđudeami maŋŋá bivnnutvuohta vánddardeaddjiid gaskkas lassánii ovddežis, ja dán áigge álbmotmeahcci lea Suoma nubbin bivnnuheamos meahccevánddardanguovlu. Jahkásaččat guovllus fidnet lagabui 300 000 vánddardeaddji.

Urho Kekkonena álbmotmeahcci

  • Vuodduduvvui jagi 1983
  • Viidodat 2550 km2
Urho Kekkonena álbmotmeahci sárgojuvvon dovddaldat. Ovála dovddaldagas lea goaskin girdimin duoddariid bajil. Dovddaldaga olgoravddas lea deaksta: Urho Kekkosen kansallispuisto álbmotmeahcci.
 

Urho Kekkonena álbmotmeahci dovddaldat lea goaskin.