Urho Kekkonena álbmotmeahci oaidnámušat

15.9.2020
Koronavirusa geažil luonddusge lea ágga atnit dorvogaskkaid ja čuovvut earenoamáš giehtahygieniija ee. stobuin, dolastallanbáikkiin ja hivssegis fitnamiid maŋŋá. Meahciráđđehusa linnjemat ja rávvagat beaiváduvvojit, go almmolaš koronarávvagat šaddet dárkileabbon.
Geahča lassidieđuid ja čuovo min rávvagiid.

Golbma olbmo leat dolastallamin čakčageassit. Duottarskurču oidno duogážis. Muorat birastahttet dollasaji.

Urho Kekkonena álbmotmeahcci fállá guossái fiinna luondduoaidnámušaid ja miellagiddevaš kulturhistorjjálaš báikkiid. Oainne imašlaš duottaroidnosiid, čuvgesčázát duottarluobbaliid, nuortalaččaid boares ássansajiid ja ceakko skurččuid, main muohta bissu gitta guhkás geassái. Álbmotmeahcis lea maiddái juovlastálu ássanbáiki Bealljeduottar.

Ovddabealde sabehat leat stellega vuostá stobu bálddas. Duogážis oidnojit moadde čuoigi ja ceakko skurču.

Rumakuru (Romesskurču)

Rumakuru lea jiekŋabaji suddančáziid gohpan ceakko skurču, mii lea álbmotmeahci merkejuvvon luottaid guoras. Suoločielggis Rumakurui lea 6 kilomehtera. Rumakurus leat vánddardeaddjiid geavahussii guokte beaivestobu, main nubbi lea ráhkaduvvon 1800–1900-loguid molssagis ja nu leage oppa guovllu boarráseamos barta. Loga lasi: Rumakuru boares barttas.

Viiddes báljahaš, gos oidnojit bálgát. Skurču johtá báljahačča čađa. Duogážis oidno meahcci. Áibmogovva.

Pääsiäiskuru (Beassášskurču)

Pääsiäiskuru lea luonddudili luondduoaidnámuš: duottarskurču, mas sáhttá leat muohta ain suoidnemánus. Pääsiäiskuru beasat imaštallat álket merkejuvvon máđijaid bokte. Suoločielggis, álbmotmeahci poarttas lea geasse- ja dálvemáđijaid bokte moatti kilomehtera mátki skurčui.

Ordda vuolábealde, duottarvielttis lea stohpu ja dan bálddas gárdi. Duogážis oidnojit duottaralážat.

Niilanpää bigálusgárdi

Niilanpää duoddara oarjevielttis sáhtát oahpásmuvvat Lappi bálgosa boazogárdái, mii lea ráhkaduvvon 1960-logu álggus. Dan leat geavahan eanaš geassit miessemearkungárdin, muhto doppe leat doallan maiddái čakčabigálusaid. Gárdi ii leat leamaš geavahusas máŋgga jahkái, go boazobargguid deaddu lea dál bálgosa oarjeoasi guohtoneatnamiin. Gárddi lahkosiin lea Lappi bálgosa barta, mii lea ráhkaduvvon boazodoallobargguid várás. Boazobartta šilljus leat vánddardeaddjiid geavahussii dollasadji, olgohivsset ja muorravisti.

Johkagáttis lea boares, unna stoboš. Duogážis oidno meahcci.

Suomunruovttu boares barta

Suomunruovttu boares barttas leat máŋggat muitalusat muitalanláhkái. Álgoálggus barta huksejuvvui dieđuid mielde golleroggiid sávdnin jagis 1935. Soahteáiggi dat doaimmai soalddátpatrullaid doarjjabáikin. Boares barta lea sullii 100 mehtera geažes ođđa Suomunruovttu ávdin- ja várrenstopus, mii lea vánddardangeavahusas. Loga lasi Suomunruovttu boares barttas.

Vánddardeaddji čuožžu unna stoboža ovddas gasku meahci. Stohpu čuožžu njealje jalgŋá alde. Duogážis oidno nubbi stohpu.

Suomujoga nuortalašgieddi

Suomujoga nuortalašgieddi lea buoremusat seilon nuortalaččaid visteollisvuohta dála Suoma guovllus. Ássanguovlu lei 1940-logus nuortalaččaid geavahusas. Dál divrras nuortalašgieddi lea suodjaluvvon ja restaurerejuvvon.

Meahcis, johkagáttis leat guokte boares stobu. Ovddabealde goahtemuorat mieigájit beazi vuostá.

Oskarinkoski (Oskariguoika) nuortalašgieddi

Oskarinkoski nuortalašgieddi lea álbmotmeahci nuortalulli oasis, Luttojoga guoras. Dat lei 1940-logus Beahcámis eváhkkui vuolgán nuortalaččaid ássanguovlu. Visttit leat huksejuvvon boares árbevieru mielde, ja nuortalašgieddi lea suodjaluvvon báiki. Loga lasi Luttojoga nuortalašgittiin.

Vieltegiettis leat golbma boares stobu. Duogážis oidnojit meahcci ja balvvat almmis.

Ráji-Jovsseha gieddi

Ráji-Jovsseha gieddi lea riikaviidosaččat mearkkašahtti kulturhistorjjálaš biras. Parkanolaš Joosef Sallila huksii ássangietti alccesis ja eamidasas 1900-logu álggus. Šilljoguovlu lea bisson measta rievdameahttumin, das go ráhkadusat leat dušše vuođđodivvojuvvon ja šillju lea dollojuvvon rabasin. Loga lasi Ráji-Jovsseba giettis.

Jikŋon suoinnit gasku juova duottarbáljahaččas. Duogážis oidnojit duottaralážat ja jávri.

Sokosti

Sokosti-duoddara čohka ala goargŋun lea máŋgga vánddardeaddji niehku ja mihttomearri. Sokosti allána 718 mehterii ja lea Urho Kekkonen álbmotmeahci ja seammás Nuorta-Lappi alimus várri. Dat lea Luirojávrri nuorttabealde.

Luirojávri

Urho Kekkonen álbmotmeahci bearral Luirojávri lea álbmotmeahci gaskaoasis ja dat lea bivnnuhis vánddardanbáiki. Kuusela láigostohpu, Luirojávrri ávdin- ja várrenstohpu ja Rájá barta fállet Luirojávrris vánddardeaddjái albma buorre idjadanbáikkiid.

Guokte vánddardeaddji beatnagiin čuožžuba skurčču ravddas duottarbáljahaččas. Duogážis oidnojit duottaralážat.

Ukselmaoaivi (Ukselmapää)

Ukselmaoaivvis rahpasa álbmotmeahci fiidnáseamos oainnus! Álbmotmeahci nubbin alimus duottar allána 698 mehtera allodahkii. Ukselmaoaivvi eana lea goike duottarguolbba, gos lea álki johtit.

Skurču mohkohallá juovvás duottarbáljahaččas. Skurčču botnis golgá ája. Dan guoras šaddet miestagat.

Paradiisaskurču (Paratiisikuru)

Paradiisaskurču lea Urho Kekkonen álbmotmeahci okta čábbáseamos báikkiin. Skurččus leat guokte šerresčázát duottarluobbala, main nubbái golgá gorži. Muohta bissu skurččus gitta guhkás geassái. Šattolašvuohta lea veahkat, ja dáppe sáhtát imaštallat earret eará hiirenporras-gáiskki. Paradiisaskurču lea Ukselmaoaivvi oarjedavábealde. Skurčui johtá Čoarveádjagis čielga bálggis, mii joatkašuvvá skurččus vel Ukselmaoaivvi ravdii.

Čiekŋalis skurču oidno duoddariid gaskkas. Duoddariid alde šaddet rásit ja eará unna šattožat. Duogážis oidnojit duottaralážat.

Biropoarta (Pirunportti)

Biropoarta lea namas lágan juovvageađgás skurču, mii doaibmá máđidjan Paratiisiskurzčču guovllus Muorravárkái. Muohta bissu itkkus Biropoarttas guhkás geassái. Dálvit skurččus lea muohtauđasvárra. Biropoarta lea Ukselmaoaivvi nuortaluli bealde.

Duottarskurčču ravddas lea assás skálvi. Ovddabealde oidnojit moadde lageža ja beazi. Alit almmis leat muhtun balvvat.

Muohtaskurču (Lumikuru)

Muohtaskurču álgá hirbmat stuorra ceakkobáktin Muohtaoaivvi ja Ukselmaoaivvi gaskkas. Skurču lea ožžon namas das, ahte muohta bissu measta oppa geasi dan ceakko nuortaseainni vuolde. Skurčču suddančáziin oačču álggus unna, šerresčázát ája. Dat golgá leahkái, gos dan gáttiin sáhttá imaštallat párkalágan marastaga, vilgesgalddat lagežiiguin, sámmáliid ja gáiskkiid birastahtti omuid ja veahkadis gieddedielkkuid. Dálvit skurččus lea muohtauđasvárra.

Čiekŋalis ávži, man botnis golgá johka. Goahccemuorat šaddet ávžži vielttiin.

Nuorttijoga ávži

Urho Kekkonen álbmotmeahci nuortalulágeahčen lea Nuorttijoga ávži, man gaskka Nuorttijohka mohkohallá. Ávžái beassá oahpásmuvvat Nuorttijoga vánddardanjohtolaga mielde.

Ovddabealde lea stuorra bákti, man bálddas lea olgohivsset. Bávtti duohken oidno čohka vári aláš. Várrevielttis šaddá soahke- ja guossavuovdi.

Bealljeduottar

Bealljeduottar várra dovdojuvvo vuosttažettiin juovlastálu ruovttubáikin! Dat lea áibbas riikka nuorttageahčen dasttán Ruošša rájis. Bealljeduottar lea ártegislágan golmmačohkat báktehivvodat. Duottaralážiin lea hui čielga hápmi ja dat sulastahttet beljiid, maid mielde duoddarii lea várra navdojuvvon diekkár namma. Bealljeduottar lea riikkaráji lahkosiin rádjeavádagas, ja nuba dohko ii beasa iehčanassii mannat. Lagas Bealljeduottarmarrasis gal beassá fitnat vánddardanjohtolaga mielde ja dakko sáhttá hervvošit ieš Bealljeduoddara.