Áššehasbálvalus ja oahpisteapmi
- Urho Kekkonena álbmotmeahci bálvalanbáiki Kiehinen
- dieđut ja dieđihančállosat Meahciráđđehusa buktagiid ja bálvalusaid birra
- dieđut UK-meahci, álbmotmeahcis vánddardeami, stobuid ja jogaid rasttildemiid birra ja rávvagat vánddardanjohtolagaid plánemii
- dieđut lahkosiid vánddardanvejolašvuođain
- UK-meahci várrenstobuid ja Avviljoga láigobarttaid čoavdagat
- guolástan- ja mohtorgielkámáđidjalobiid vuovdin ja Meahcirađđehusas láigobarttaid várremat
- luonddu- ja vánddardangirjjiid, ja kárttaid vuovdin
Ovttasbargobeliid bálvalusat álbmotmeahcis
- Álbmotmeahci guovllus bálvalusaid fálli ovttasbargobealit
- Dáin lea ovttasbargosoahpamuš Meahciráđđehusain, ja dat ollašuhttet bistevaš luondduturismma prinsihpaid doaimmadettiineaset álbmotmeahcis.
Boradeapmi, málesteapmi ja nisttiid háhkan
Gávppit
- Vánddardannisttiid sáhtát háhkat lagašguovllu gávppiin, bensenstašuvnnain ja turistafitnodagain Suoločielggis (inarisaariselka.fi, suomagillii), Savukoskis (savukoski.fi, suomagillii), Vuohčus ja Tulppios.
Dolastallanbáikkit, lávut, stobut ja goađit
Álbmotmeahci vánddardan- ja luondduturismaavádagas oažžu dolastallat dušše huksejuvvon dolastallanbáikkiin. Boaittobealeavádagas oažžu bidjat dola rissiiguin ja eatnamii gahččan ovssiiguin. Lávuin ja gođiin lea sahá ja ákšu muorravisttis.
- Álbmotmeahcis leat:
- 7 beaivestobu
- 37 ávdin- ja várrenstobu, rabas- ja láigogámmet ja láigostohpu
- 27 lávu / goađi
- 3 vuoššan-goavddi
- sullii 74 dolastallan-báikki
- Rusttegiid báikkit leat merkejuvvon olgolihkadankárttaide. Rusttegat gávdnojit maiddái retkikartta.fi-kártabálvalusas (suomagillii).
- Meahccebuollinváruhusa áigge ii oaččo gostige bidjat sajušdola, ii maiddái merkejuvvon dolastallanbáikkiin ja rabaslávuid dollasajiin.
- Garra goikkádagaid áigge ii heive bidjat dola ii gođiid ja gámppáid dollasajiidege. Mátkevuoššana oažžu álo geavahit.
- Geahča beaivvi dálkki ja váruhusaid (fmi.fi, suomagillii).
Šalddit
Dábálaččat Suomujogas leat giđđadulvvit gitta geassemánnui ja čakčadulvvit sáhttet álgit juo borgemánus. Suomujoga rastá leat golbma šalddi, mat leat Porttikoskis, Kotaköngäsis ja Aitaoja njálmmi lahkosiin badjin joga. Luttojogas leat heaŋgášalddit Rájijovssebis ja Nuorttijoga Kolsankoskis.
Áitejávrris s. 300 mehtera joga vulosguvlui lea gállinbáihki. Dábálaš čázi áigge gállinbáikkis lea čáhci čippiid rádjai ja dakko lea viehka rávdnjái. Suomujoga sáhttá rasttildit dábálaš čázi áigge maiddái Snellmaninmaja buohta.
Juhkančáhci
- Guovllu ládduid, ádjagiid ja jogaid čáhci jugaha dábálaččat, muhto čáziid eai leat dutkan. Nuba juhkančázi gánnáha sihkkarvuođa dihte vuoššastit.
- Luondduguovddážiin ja bálvalanbáikkiin fidnet dárbbu mielde čázi fárrui.
Bázahusfuolahus
- Suoločielggi-Kiilopää guovllus galgá vánddardit ludnekeahttá. Suoločielggi beaivevánddardanjohtolagaid guovllus leat váldojuvvon eret ruskalihtit. Gánnáha nappo juo ovddalgihtii ráhkkanit dasa, ahte eai čoggo joavdelas bázahusat. Stobu čorgatvuođa ja bázahusfuolahusa vuođđun lea goittot vánddardeaddjiid iešdoaimmalašvuohta ja bázahusaid sirren: Komposterendohkálaš bázahusat biddjojuvvojit stobu kompostorii ja buolli bázahusaid sáhttá boaldit kamiinnas smávvut mearri. Ruskabáikebázahusaid ii oaččo guođđit álbmotmeahccái. Álbmotmeahci stobuid fuolaha Meahciráđđehusa gieddebargoveahka. Stobuid čorgatvuohta ja bázahusfuolahus vuođđuduvvet goittot vuosttažettiin vánddardeaddjiid iešdoaimmalašvuhtii ja bázahusaid sirremii. Ruskkaid renskenbáikkit leat juohke johtolaga vuolgin- ja máhccansajis.
Lassidieđut Urho Kekkonen álbmotmeahcci bálvalanbáiki Kiehinenis ja čorges vánddardeami siidduin.
Hivssegat
- Stobuin ja muhtun dolastallanbáikkiin leat goikehivssegat.
Idjadeapmi
Tealttástallan
- Álbmotmeahci vánddardan- ja luondduturismaavádagas oažžu gohttet dušše dolastallanbáikkiin ja stobuid lahkosiin gohttema várás oaivvilduvvon tealttástallanguovlluin.
- Boaittobealeavádagas oažžu gohttet gos ieš háliida earret Paratiisikuru, Lumikuru, jalges duoddara ja boares rusttegiid birrasiid, gos gohtten lea gildojuvvon. Stobuid lahkosis ja Luirojávrri gáttis galgá geavahit dan várás oaivvilduvvon gohttenbáikkiid.
- Báikkálaš ássiin leat dihto sierravuoigatvuođat; loga dárkileappot ortnetnjuolggadusas (pdf, 363 KB, julkaisut.metsa.fi).
Lávut ja goađit
Eatnašat álbmotmeahci lávuin ja gođiin leat Suomujoga, Lutto ja Nuorttijoga guoras ja dat heivejit idjadeapmái vuosttažettiin geassit ja čakčat. Buot lávuin ja gođiin lea muorravisti ja goikehivsset.
Ávdin- ja várrenstobut sihke rabas- ja láigogámmet
UK-álbmotmeahcis leat vánddardeaddjiid anus oktiibuot 37 idjadanstobu ja -gámme. Boarráseamos stobut leat 1930-logus, muhto ainge anus leahkki Rumakuru boares beaivestobu hirssain vuhttojit merkesteamit 1800-1900 -loguid molsašuvvama áiggiin. Jagiid mielde stobut leat ordnejuvvon, muhto liikká ainge lea vuohttimis guovllu boares vánddardanhistorjá.
Stobuin ja gámmiin sáhttá vuoiŋŋastit, idjadit, ráhkadit borramuša ja goikadit biergasiiddis. Ávdinstobu oažžu geavahit friddja, várrenstobu ja láigogámme sáhttá geavahit dušše dalle, go dan lea várren. Stobuid rusttetdásis muitaluvvo guđege stobu govvideamis.
- Ávdinstobuin ja rabasgámmiin sáhttá orrut guhkimustá guokte ija maŋŋálagaid.
- Várrenstobuid ja láigogámmiid sáhttá várret guhkimustá guovtte maŋŋálas idjii. Golggot-guovvamánnu ja miessemánnu várrenstobut ja láigogámmet sáhttá várret juoba vahku (7 jnd).
- Álbmotmeahcis leat golbma láigostobu, Tikkasen Vieriharju, Kuuselankämppä ja Suomun Ville. Maŋit jagi stohpovárremiid vuostáiváldigohtet maŋŋel válpora.
- Láigostobu várremiin fuolaha Urho Kekkonena álbmotmeahci bálvalanbáiki Kiehinen.
Sávnnit
- Álbmotmeahcis leat guhtta rabas sávnni, maid buohkat ožžot geavahit. Sávdni lea Luirojávrris, Anterinmutkas, Tahvontupas, Vieriharjus, Härkävaaras ja Karhuojas. Tikkasa Vieriharju láigostobus lea sávdni, mii lea dušše stobu láigoheaddji anus.
- Sávnnji geavahanmáksu lea 10 e / rávesolmmoš, 5 e / mánná (vuollel 7j) dehe jovkui gullevaš (joavku lea > 10 olbmo).
- Máksit sáhttá ovddalgihtii Suoločielggi bálvalanbáiki Kiehinenii dahje Eräluvat neahttagávpis (suomagillii).
- Sávdnjevuoruid juohkimis ávžžuhit geavada, mas bárralaš diimmut leat nissonolbmuid anus ja bárahis diimmut dievdoolbmuid. Ná buot geat hálidit besset sávdnjut.
Idjadeapmi lahkosiin, biergasiid láigoheapmi ja eará bálvalusat lahkosiin
Guovllu lahkosiid turistafitnodagat láigohit vánddardanbiergasiid.
- Suoločielgi (inarisaariselka.fi, suomagillii)
- Savukoski (savukoski.fi, suomagillii)
- Soađegilli (sodankyla.fi, suomagillii)
- Anár (inari.fi)
Lihkadanlápmásiid bálvalusat
- Tankaváris vuolgá kilomehtera guhkkosaš čievrrain gokčojuvvon luonddubálggis Urpiaislenkki, mii heive maiddái olbmuide, geat leat juvlastuoluin jođus.
- Urho Kekkonena álbmotmeahci bálvalanbáiki Kiehinena olgoboardagis lea álugorgŋehat lápmásiidda. Čájáhussii sáhttá oahpásmuvvat maiddái juvlastuoluin. Visttis lea inva-wc.
