Suoločielggi guovlu

Guokte sihkkelasti geahčadeaba oahpistandávvala. Duogážis oidno meahci ravda.

Suoločielggi guovlu lea Urho Kekkonena álbmotmeahci bálddas, sámeguovllus ja Lappi golleeatnamiin. Duottarguovllu ravdii lea riegádan Suoločielgi - Kiilopää - Kakslauttanen -turismaguovlu, mii lea dán áigge riikkaidgaskasaš turismačuozáhat.

Suoločielggis gávdnojit buorit vejolašvuođat beaivevánddardeapmái birra jagi. Geassit sáhttá vázzit sierradássásaš vánddardanjohtolagaid ja luonddubálgáid mielde dahje vaikkoba sihkkelastit. Dálvit guovllus gávdnojit sullii 250 km fuolahuvvon láhtut, ja muohtagápmagiiguin sáhttá vázzit ee. luonddubálgáid mielde. Suoločielgi lea maiddái guovddáš vuolginsadji, go vuolgá guhkes vánddardemiide Urho Kekkonena álbmotmeahccái ja Bátneduoddara meahcceguvlui, iige maiddái Anárjávrái leat guhkki Suoločielggis. Suoločielggi turismaguovddážis gávdnojit máŋggabealat bálvalusat birra jagi.

Suoločielggi guovllus beassá oahpásmuvvat Perä-Pohjola ja Vuovde-Lappi lundui. Suoločielgi lea mihtilmas duottarguovlu, man birastahttet boreála guossavuovddit ja maid sadjái bohtet Suoločielggi davábealde beahcevuovddit. Dasttán Suoločielggi turismaguovddáža lahkosiin lea álki oahpásmuvvagoahtit duottarlundui ja sierra šattolašvuođaavádagaide. Merkejuvvon johtolagaid mielde vánddardeaddjit besset johtit boares beahcevuvddiid bokte lagešavádahkii ja das ain jalges duoddarii.

Suoločielgi lea sámeguovllus

Suoločielgi gullá ng. sámiid ruovttuguvlui. Suoločielggi duoddariid davágeahči gullá Anára Sápmái. Duoddariid lulábealde ledje Soabbada ja Soađegili sámesiiddat. Meahccebivdu, guolástus ja goddebivdu ledje dolin váldoealáhusat, main vuhttojit ainge mearkkat meahcis. Maŋŋelis stuorraboazodoalus šattai mearkkašahtti ealáhus guvlui. Boazodoallu lea sámiid ovddidan ealáhus, ja sámekultuvra oidno ainge bures guovllus.

Bohccot njolggástit gárddis. Beaivváš báitá bohccuid duohken. Duogážis oidnojit meahcci ja fierbmeáidi.

Gollerumen buvttii guvlui olbmuid

Suoločielggi guovllus gávdnui vuosttas háve golli 1865:s. Ieš gollerumen Avviljohkii dáhpáhuvai 1870:s. Dalle huksejuvvui maiddái Avviljoga Kultala dahjege Kultala Stationi golli roggama ja gávppašeami goziheapmái. Alimus áiggiid guovllus barge olles 350 olbmo. Maŋŋelis, 1900-logu bealde golli gávdne maiddái Tankavaaras ja Leammis.

Turisma ovdánišgođii vehážiid

Vuosttas idjadanfitnodat, Laanila guossestohpu, gárvvásmuvai 1912:s, muhto duiskalaččat duššadedje dan nuppi máilmmisoađi áigge. Eatnangeaidnu Avvilii gárvvásmuvai 1914:s. Kaunispää alážii gárvvásmuvai hirsaviessu 1950-logus. Seamma áiggiid álggii maiddái jeavddalaš girdijohtolat Avvila girdišilljui. 1960-logus huksegohte duođas, ja nuba Suoločielgi gullá dál Suoma dovdoseamos ja bivnnuheamos turismaguovddážiidda.

Suoločielggi guovllu čađa lea mannan ee. dološ Finnmárkkubálggis, man mielde beasai Mearrabađas Suoločielggi badjel gitta Jiekŋameara riddui, Finnmárkui. Boazobálgáid ja boares johtolagaid lassin leat logijagiid mielde boahtán merkejuvvon vázzinjohtolagat ja luonddubálgát vánddardeaddjiid atnui.

Suoločielggi guovlu lea leamaš mearkkašahtti vánddardanguovlu máŋgalot jagi. Davvimáilmmi guorba luondu, viiddis oktilaš duottarguovlu ja dan birastahtti vuovddit leat hohkahan mátkkálaččaid ja vánddardeaddjiid. UK-álbmotmeahcci ja Davvi-Suoma meahcceguovllut leat geasuhusdahkkit, mat leat dahkan guovllu eanet ja eanet dovddusin. Viiddis suodjalanguovllut fálletge máŋggabealat molssaeavttuid luonddus johtaleapmái birra jagi merkejuvvon johtolagaid ja fuolahuvvon láhtuid mielde dahje iešráđálaččat kárttain ja kompássain jođi.

Kaunispää aláš - várddobáiki duoddaris

Hirsavisti čuožžu duottaralážis. Visttis lea doardna ja šiljus stuorra parkerenbáiki. Duogážis oidno muohtaduottar.

Kaunispää duottaraláš UK-álbmotmeahci ráji alde lea badjel 400 m alu. Dat lea várddobáiki, gosa lea álki beassat maiddái biillain. Aláža alde lea hui várddus UK-álbmotmeahccái, Soabbada luonddumeahccái ja Bátneduoddara meahcceguvlui.

Karvaselkä gobmegámpá

Beaivváš čuovgá unna stoboža terássa. Beazit šaddet birra stobu.

Karvaselkä gobmegámpá lea dasttán Suoločielggi turismaguovddážis, Tunturihotellis sullii 100 mehtera duohken merkejuvvon johtolagaid guovllus. Dálá báikái dat lea sirdojuvvon ovddeš poastabálgá, dálá Anára -Gihttela -geainnu lahkosiin. Go dát gámpá lei álgobáikkis, de das lávejedje ijastallat badjeolbmot ja vánddardeaddjit. Ijastalliid lohke dávjá morihan ártegis jienaide, maid dagaheaddji ii goassige oainnáhallan. Muitalusaid mielde gámppás livččii gopmahallan. Dán áigge gámpá lea vánddardeaddjiid anus beaivestohpun. Sullii 150 mehtera gámppá davábealde leat Kelo-oja goahti ja muorravisti.

Suoločielggi boarráseamos beahci

Stuorra beazi giera.

Suoločielggi boarráseamos beahci lea miellagiddevaš oaidnámuš guovdu gili. Nuba dasa lea álki oahpásmuvvat. Sullii 530-jahkásaš beahcevuorrasa sáhttá geahččalit salastit, jos beare gieđat ollet dan birra. Beahci lea Suoločielggi gili guovddážis, Kuukkelinkauppas vuolgi Jokostie guoras.

Prospektora ruvke

Stohpu čuožžu meahci ravddas. Stobu birrasis leat čievragubat. Ovddabealde oidnojit trillaborat.

1902:s huksejuvvon ruvke lea miellagiddevaš oahpásmuvvančuozáhat Suolečielggi beaivevánddardanjohtolagaid guoras, sullii kilomehtera duohken Laanilas. Ruvkefitnodat Prospektor huksii dan goas nu golli ohcama várás. Dán ruvkefitnodaga kantuvra lei Suoločielggi guovllu vuosttas visti, mii duššai nuppi máilmmisoađi áigge. Prospektora ruvkii sáhttá oahpásmuvvat maiddái oanehis beaivevánddardeami oktavuođas. Prospektora ruvkeskurčču ala lea huksejuvvon barttaš, mas sáhttá geahčadit boares golleruvkke.

Moitakuru gárdi

Meahci ravddas lea alla áidi, man duohken oidno stohpu.

Moitakuru gárdi lea UK-álbmotmeahci davábealde. Dat lea Avvila bálgosa gárdi, mii lea ain anus sihke geassemearkuma áigge ja dálvit gárddástallamiid áigge. Ođđa gárdi lea huksejuvvon 1980-logus. Moitakuru ovddeš gárdi huksejuvvui 1920-logus ja dat lea leamaš nuppe bealde ádjaga sullii kilomehtera duohken dálá gárddis. Dálá gárdái sáhttá álkit oahpásmuvvat birra jagi. Suoločielggis manná merkejuvvon geassejohtolat ja dálvit leat fuolahuvvon láhtut Moitakuru gámpái. Moitakuru gámpá lea boares boazogámpá, mii doaibmá dán áigge vánddardeaddjiide rabas beaivestohpun.

Piispankivi

Meahcis lea muitomearka, gos lohket jápmán olbmuid namat.

Laanila buohta váldogeainnu gurrii lea ceggejuvvon nuppi máilmmisoađi áigásaš issoras dáhpáhusaid muitun Piispankivi. Laanilas ruoššaid desántaossodat fallehii davás johtti linnjabiilla 1943:s. Falleheamis jápme Oulu bismagotti bisma Yrjö Aukusti Wallinmaa, nieidaolmmoš Ruth Kjäld, rovvá Aune Hiltunen ja hávváduvvama maŋŋá jámii vel biilavuoddji Paavo Nyqvist. Oaidnámušbáikki luhtte lea oahpistandávval muitaleamen dán falleheamis.

Laanila Gollejohtolat

Jorba oahpistandávvalis lea suomagillii deaksta “Kerkelän kuilu” (sámegillii “Kerkelä skurču”) ja diehtu báikki birra.

Laanilas, váldogeaidnu 4:a oarjjabealde vuolgá 7,6 km:a guhkkosaš Gollejohtolat. Gollejohtolaga mielde jođedettiin sáhttá oahpásmuvvat golleroggama historjái ja odnábeaivái. Bálggis manná boares ruvkkiid ja gollerogganbáikkiid bokte. Bálgá mielde jođedettiin sáhttá oaidnit maiddái doaibmi gollerogganbáikki.

Bassi Bávvala Kapealla

Ruškes hirsakapeallas lea alla lássaráigi váldouvssa bajábealde. Meahcci oidno kapealla duohken.

Bassi Bávvala Kapealla lea Suoločielggi turismaguovddážis. Dat lea hirssain cehkkojuvvon duottarkapealla, masa čáhket 300 olbmo. Duottarkapeallas lea áidnalunddot áltárdávval; duottarduovdagii rahpaseaddji lássa áltára duohken.

Magnehtaluohkká ja museageaidnu

Meahcis lea muitomearka, man lusa johtet geađgeráhpat.

Muhtun kilomehtera Suoločielggis davásguvlui lea ng. magnehtaluohkká dahjege ceakkoluohkká boares njelješgeainnus, mii lei dehálaš johtolat buotlágan fievrridemiide Anárii ja Beahcámii gitta 1940-logu rádjai. Dákkár namma sáhttá boahtit dan jáhkus ahte eanavuođus livččii lean luohká buohta nu garra magnehtalaš geassinfápmu ahte dat fámohuhtii ee. guorbmebiillaid mohtoriid, go dat johte dakko 1940-logus. Okta čilgehus nama boahtimuššii lea dat, ahte eatnama hámit dagahit dakko optihkalaš čádjádusa, man mielde leaktu orošii iešalddes lassáneamen vuostálahkii vuojedettiin. Geaidnu lea ožžon leat dan dilis go dat goas nu lei. Geainnu birrasiin maiddái dáistaluvvui Sápmisoađi áigge. Dán áigge njelješgeaidnu johtá eará saji ja boares geaidnu lea nammaduvvon museageaidnun. Museageainnu guoras lea muitomearka muitaleamen báikki historjjás. Museageainnu guoras lea maiddái dolastallanbáiki ja lávvu. Dálvit museageaidnu doaibmá mohtorgielkájohtolahkan.