Váhčira historjá

15.9.2020
Koronavirusa geažil luonddusge lea ágga atnit dorvogaskkaid ja čuovvut earenoamáš giehtahygieniija ee. stobuin, dolastallanbáikkiin ja hivssegis fitnamiid maŋŋá. Meahciráđđehusa linnjemat ja rávvagat beaiváduvvojit, go almmolaš koronarávvagat šaddet dárkileabbon.
Geahča lassidieđuid ja čuovo min rávvagiid.

Váhčira guovllus leat ássan anáraččat juo don doložis. Sii elle guolle- ja meahccebivdduin ja maŋimuš moattečuohte jagi áigge sii leat bargan maiddái smávva šibitdoaluin sávzzaiguin ja gusaiguin. Boazodoalluge lei álgoálggos smávvalágan. Norggabeale badjesámit johtaledje guovllus dálvvi áigge. Stuorraváldepolitihkka oktan rádjegeavvamiiguin dagahii dan, ahte rájit giddejuvvojedje 1852:s. Bohccot johte goittot ráji rastá vel badjelaš čuohte jagi, ovdalgo riikkaid gaskii huksejuvvon boazoáidi hehttii bohccuid johtimis riikkaráji rastá. Norgga bealde fárren vuosttas badjesámit ásaiduvve Váhčira guvlui 1860-logus. Anáraččaid gaskkas boazodoalu mearkkašupmi lassánišgođii 1900-logu álggus. Dán áigge Váhčira meahcceguovllu siste leat njeallje bálgosa: Muttošjávrri, Njávdáma, Báhčaveaijoga ja Váhčira bálgosat, ja boazodoallu lea mearkkašahtti ealáhus guovllus.

Sámesiiddat

Váhčira guovlu gullá Anára gildii, mii lea Anára sámesiidda árbbolaš. Sámesiida lei dihto bearrašiid hábmen guovlluguovdasaš ovttadat, man rájit ledje dábálaččat návddašanguovllu rájit. Eará sámesiiddaid ássit sáhtte guolástit ja meahcástit duon guovllus dušše láigohemiin dasa vuoigatvuođa. Sámesiiddaid rájit bohte atnui eanaš gaskaáiggis, goas daid merkegohte girjjiide ja meahccái. Davvikalohtta lei juhkkojuvvon vearuhanbiriide sámesiiddaid mielde, ja jagi 1751 ráfisoahpamuša rájes maiddái riikkarájit manne sámesiiddaid rájiid mielde. Ruoŧŧa-Suopma ja Ruošša suokkardedje guoktečuohte jagi, gokko riikkarádji galggai mannat Várjjavuona ja Báhčaveaijoga guovlluin nu, ahte johtin ja gávppašeapmi Jiekŋameara riddui livččii vejolaš. Nuppi máilmmisoađi maŋŋá Suopma goittot massii loahpalaččat oktavuođa Jiekŋamerrii. Váhčira jaskes boaittobealeguovlu lea leamaš nappo mearkkašahtti dáhpáhusbáiki golmma váldegotti historjjás.

Finnmárkku máđidja

Váhčira meahcceguovllu guora leat johtán Finnmárkku riddui gávpealbmát ja guolásteaddjit. Deháleamos johtolat manai Anárjávrri rastá Čuollesvutnii (Čuolisvuonâ) ja das mutkkiid badjel vuotnabahtii. Jiekŋameara gáttis gávppašedje ja guolástedje. Vel 1880-logu loahpas fitne Anáris jahkásaččat 150 olbmo Finnmárkkus guolásteamen. Finnmárkku márkaniid birra gávdnojit mainnašumit juo 1500-logus. Márkaniin lonuhedje siseatnama buktagiiguin meara attáldagaid ja olgoriikkagálvvuid. Anáraččat vuvde ealli bohccuid, boazobuktagiid, náhkiid, nuvttohiid, lottiid, fuođđuid, veaddeoaraid ja goriid. Gálvvuideasetguin sii oste dahje lonuhedje bája, láđđi, olgoriikkagággásiid, ruoivása, veaikelihtiid, ruvttaid, bissuid, ákšuid, gortni, jáffuid, buollánviinni, duhpáha, sálttiid ja njaddosiid. Anáraččat gávppašedje sihke ruoššaiguin ja dážaiguin dalá gávpenjuolggadusaid mielde.

Easkka 1800-logu loahpas johtolat buoriduvvui stáhta doaimmas. Čuollesvuona davágeahčen linnjáduvvui bálggesgeaidnu Norgga ráji ala, fanasjohtolagat dihkkáduvvojedje ja Čuollesmuotkki (Čuolismyetki) rastá huksejuvvui 45 m guhkkosaš rullašaldi fanasgeassima álkidahttin dihte. Anárjávrri guvlui huksejedje johttiid suodjin Bišternjárgga (Pišternjargâ) ja Čuollesvuona ávdinstobut.

Njellima oaidnámušat - Ruovdeverrát

Ruovdeverrát lea seakka luokta Njellimjávrris ceakko bákteravddaiguin. Dan earuha Anárjávrris dušše seakka eanaguotku, man mielde manai soađi áigge strategiijalaččat dehálaš Jiekŋamearaluodda  Beahcámii. Ruovdeverráha ja dan lahka Maadâjävri (suom. Matjärvi) gaskasaš guvlui huksejuvvui bealuštanlinnjá dálvesoađi áigge. Gaskaráfi áigge Ruovdeverráha válde badjelasas ja dan lahkosii huksejuvvojedje doarjjabáikkit ja mášengivvirbeasit ovttastahttihávddiiguin. Ruovdeverráhii doalvu merkejuvvon bálggis ja doppe lea ofelastingalba, mii muitala guovllu soahtehistorjjás.

Njellima dimbbarsuvdinrenne

Njellimjávrri ja Koskmuujävri (suom. Keskimöjärvi) gaskii huksejuvvon dimbbarsuvdinrenne čuožžu muitun 1920- ja 1930-loguid stuorra dimbbarbargguin. Daid áiggiid dimbbarsuvdin lei áidna gánnáhahtti vuohki doaimmahit muorramateriála industriija geavahussii. Dimbbarsuvdinrenniid bukte lei vejolaš suvdit dimbariid ain guhkkelis ja eambbo boaittobealde báikkiin. Museadoaimmahaga 1994-1995 ođasmahttán dimbbarsuvdinrenne lea 304 mehtera guhkki. Dimbbarsuvdinrenne luhtte lea maid kopiija dan áigásaš vuovdebargobarttas.

Muotkevárri

Sullii 30 kilomehtera geahčen Njellimis lea golmma riikka rádjestoalpu Muotkevárri. Suoma, Norgga ja Ruošša ráji deaivvadanbáiki lea bivnnuhis tuvrabáiki earenoamážit dálvet. Suoma nuortarájis lea ng. rádjeávadatguovlu (raja.fi, suomagillii), gos oazu johtit dušše lobiin. Muotkevárrái bálggis johttá mohkki bokte, nu ahte lohpi ii dárbbašuvvo.

Bassi Golmmaoktasašvuođa ja Trifon Beahcánlačča girku

Njellima čáppa muorra ortodoksagirku lea huksejuvvon jagis 1988. Girku lea bálvalusgeavahusas ja dat lea rabas birra jagi  gallededdjiide. Trifon Beahcánlačča bassivádjolus borgamánu loahpas johtá Njellimis Čeavetjávrái. Njellimis dollo maid jahkásaččat fásttu áiggi ávvudeami, maslenitsa.