Ohcejoga guovllu oaidnámušat

Ohcejoga Áilegas

Áilegas badjána Ohcejoga gili buohta 342 m:a allodahkii. Áilegasa ala lea viehka álki beassat, ja dan aláža alde lea hui várddus Deanu ja Ohcejoga legiide, Gálddoaivvi ja Báišduoddara meahcceguovlluide ja Ohcejoga girkosiidii.

Ohcejoga gieldda siste leat oktiibuot golbma Áilegasa, bassi duoddara. Guokte eará Áilegasa leat Nuvvos-Áilegas ja Gáregasnjárgga Áilegas.

Ohcejoga girkostobut

Ohcejoga girkolaš eallin riegádii Máttajávrri gáddái 1700-logu álggus. Vuosttas girkovisti gárvvásmuvai 1701:s. Dálá geađgegirku lea arkiteakta Carl Ludvig Engela (1778 - 1840) maŋimuš ja davimus duodji, ja dat huksejuvvui jagiid 1850 - 53. Máttajávrri gáttis leahkki báhppal lea jagis 1843.

Girkostobut ledje sámebearrašiid dahje -sogaid viessun girkostallamiid ja márkaniid áigge, dasgo mátki ruoktot iežas ássangieddái lei guhkki. Boarráseamos dálá stobuin lea 1700-logu bealde. Museovirasto ordnen stobut leat smávvát ja viehka seavdnjadat. Geađggis muvrejuvvon sámeuvdna lei áidna liekkasgáldu, ja dan guoras maiddái málestuvvui.

Girkostobuid birastahtti luonddugieddi lea geasi áigge hui čáppis: šerresalit muohtacivzza rahpá lieđđelasttaidis dušše beaivvádahkan.

Skállovári bigálusbáiki

Boazodoallovieruide beassá oahpásmuvvat Skállovári bigálusbáikkis. Skállovárri lea 16 km Ohcejoga girkosiidda máttabealde. Dat leat Gálddoaivvi bálgosa deháleamos bigálusbáiki. Guovllus leat badjeolbmuid gámppát, main ássojuvvo bigálusaid áigge. Bigálusgárddiid sierra osiid geavahanulbmil ja doaibma čilget buoremusat, go boahtá ieš báikki ala bigálusaid áigge.

Geologalaš luonddubálggis ja eará johtolagat

Ohcejoga geologalaš luonddubálggis mohkohallá girkosiidda oarjjabeale Dorgganjuni vilttiid mielde. Gálgojohláddo lávu bokte manni riekkesjohtolat lea váile golbma kilomehtera guhku. Bálgá oahpistandávvaliin muitaluvvo guovllu geologiijas ja jiekŋaáiggi váikkuhusain bajildushámiide. Bálgás lea hui várddus, erenoamážit "Skuvlla vári" sirdolaigosa alde.

Johtolagaid vuolginsajit

Ohcejoga guovllu johtolagaid vuolginsajit leat Ohcejoga girkosiidda guovddážis dahje dasttán dan lahkosiin. Dárkilet dieđut vuolginsajiin gávdnojit vuolábeale johtolatgovvidemiid oktavuođas. Bálgáid vuolginsajiin leat parkerensajit.

Luonddubálgát

  • Ohcejoga geologalaš bálggis, 3,5 km, ovdanbuktá guđain oahpistandávvaliin Ohcejoga báktevuođu, jiekŋaáiggi mearkkaid ja duolu váikkuhusaid. Bálggis rohtte guovdu gili, muhtun muddui bealddástuvvan niittus. Oránšageažat muorračuolddaiguin merkejuvvon bálggis gorgŋe Gálgojohláddo beaivegoađi lusa ja njiedjá das Ánnágura mielde skuvlaguovddáža duohken leahkki vuoimmástallangeidnosii, mas ii leat guhkki vázzit vuolginsadjái váccáhaga mielde. Álggos lea viehka ceakkus gakcut ja earret loahpageaži ceakko juvves njiedjama bálgá mielde lea álki johtit ja dat heive álggahalli vánddardeaddjiide.
    • Bálvalusat: Gálgojohláddo goahti

Riekkesjohtolagat

  • Ohcejoga vánddardanjohtolat, 25 km dahje 35 km, rohtte dasttán lahkosiin ja manná Johtalanvári bokte Goahppelašjávrri máttageahčen leahkki ávdinstohpui. Doppe johtolat joatkašuvvá Námmájávrri goahtelávu bokte Máttajávrri girku lusa, gosa čoggo mátki 25 km. Johtolagas šaddá 35 km:a guhkkosaš riekkesjohtolat, go vázzá vel bálggesossodaga Máttajávrris ruovttoluotta Ohcejohkii. Johtolaga guoras leat meahccejávrrážat ja johkaleagit, ja birastahtti duottaralážiin lea hui várddus. Badjeseavtteha gállagis ovdalaš Máttajávrri sáhttá dulvin vánddardangápmaga ruodjasa sisa goaivásit čáhci. Johtolat lea merkejuvvon oránšageažat muorračuolddaiguin.
  • Gálgojohláddo bálggis, 5,9 km. Vuos johttojuvvo Goahppelašjávrái manni vánddardanjohtolaga mielde, mas 2,6 km:a duohken leahkki láddo buohta earrána 0,8 km:a guhkkosaš laktabálggis Gálgojohláddo beaivegoađi lusa ja das ain Ohcejoga geologalaš bálgá ala. Dán mátkkis okta kilomehter johttojuvvo váccáhaga mielde.
    • Bálvalusat: Gálgojohláddo goahti.

Eará johtolagat

  • Elle bálggis, 3,8 km, rohtte luopmogilli Lomatärppi geaidnoearus ja manná várdostealli bokte Elleguolbanii ja das Áiteguoikka gátti beaivegoahtái. Dát lea álkis bálggis johtit ja dat lea merkejuvvon oránšageažat muorračuolddaiguin. Máhccat sáhttá seamma johtolaga mielde.
  • Geavu johtolat, 63 km, manná Geavu luonddumeahci ávžeguovllu čađa. Bálggis manná gaskkohagaid Geavvarokki vuođus, gaskkohagaid badjosiid mielde ja rasttilda ávževuođus golgi Geavu golbmii. Mátkki áigge oidnojit luonddumeahci čábbáseamos oaidnámušat, ee. Fiellogahgorži ja Geavu seaidni. Johtolaga davágeaži vuolginsadji lea Ganešjávrris 12 km Ohcejoga guovddážis máttás.

Čuoiganjohtolagat

  • Ohcejoga skuvlaguovddáža čuovgaláhttu, 2,3 km, manná álkis eatnamiid mielde. Ohcejogas leat sierralágan vánddardanláhtut, mat bajásdollojit álbmogasbargun ja maid birra oažžu áigeguovdilis dieđuid Ohcejoga gielddas.