Máilmmiárbečuozáhat Struve gollosa

./ Geađgelátna ja golmmačiegatmihtidantoardna Stuorrahanoaivvi alimus čohkas
 

Struve gollosiin dárkilut mihttu eatnanspábbii 

Lea juo guhká leamašan dihtosis ahte eatnanspábba lea nábiid buohta steažžasan spábba, muhto vel 1800-logu álggus dárkilis mihtut eai lean vel čielgasat. Dárkilut diehtu dárbbašuvvui koordináhtavuogádagaid doarjjan ja militearalaš ulbmiliidda. Baltia-duiskalaš astronoma Friedrich George Wilhelm Struve ja Ruošša soahteveaga generála Carl von Teller oaččuiga ruhtadeaddjin cára Aleksanteri I ja fursta Volkonska gudneáŋgiris plána vuođđudit golbmačiehkamihtidangollosa Ruošša oarjerádjái. Bargui serve maŋŋeleappos maiddái Ruoŧa astronomat. Struve gollosiin nammaduvvon golbmačiehkagoalus ollá Ukrainas Čáhppesmearas Norgii lahka Hámmárfeastta.

258 golbmačiega ja 265 čuoggá logi stáhtas

Struve gollosa mihtideamit álggahuvvojedje 1816 ja loahpahuvvojedje 39 jagi maŋŋeleappos. Goalus čoahkkana 258 vuođđogolbmačiegas, 265 vuođđočuoggás ja 60 veahkkečuoggás. Vuođđudanáigge dat jođii Ruošša ja Ruoŧa čađa, muhto dán áigge gollosa čuoggát leat logi stáhtas – Norggas, Ruoŧas, Suomas, Ruoššas, Estteeatnamis, Latvias, Lietuvas, Vilges-Ruoššas, Moldovas ja Ukrainas.

Mihtidemiid ovdii dahkkon bargu lea hirbmat stuoris. Goalus lea measta 3000 kilomehtera guhkkosaš, ja áigodaga johtalusoktavuođat ledje fuonit. Mihtideaddjit gárte mátkkoštit vácci, sabehiiguin, heasttaiguin, bohccuiguin ja fatnasiiguin. Eai lean nu buorre kárttat dahje áibmogovat eanadaga meroštallamii. Vuođđočuoggáide bovrejuvvojedje ráiggit, maid devde lajuin ja daid ala stellejuvvui vel messetpláhta. Buot mihtideamit dokumenterejuvvojedje fuolalaččat, ja dain almmustahtte golmmaoasat čállosa.  

Máilmmiárbečuozáhahkan

Struve goalus válljejuvvui UNESCO máilmmiárbečuozáhahkan 2005. Goalus lea vuosttamuš máilmmiárbečuozáhat, mii ollá ná máŋgga stáhta guvlui. Máilmmiárbečuozáhahkan Struve goalus spiehkkasa earáin, dasgo dat ii olus oidno. Dan mearkkašupmi leage eará sajiin go oidnomis - goalus lea fiinna dieđalaš bargu ja eanamihtideami čehppodaga čájánas. Hui dárkilis mihtidanbohtosat adde vuođu maŋŋelut kártenbargguide.

Máilmmiárbečuozáhahkan suodjaleapmái válljejuvvojedje gollosa 34 mihtidančuoggá, main guhtta leat Suomas. Nuorta-Suomaluovtta álbmotmeahcis, Pyhtää suologuovllus lean Svartvira (dán áigge Mustaviiri) lassin máilmmiárbečuozáhahkan suodjaluvvui Stuor-oivi (Stuorrahanoaivi) lahka Norgga rájá Darvvatvári meahcceguovllus, Aavasaksa (Aavasaksa) ja Tornea (Vuolledurdnosa kirku) Oarje-Lappis, Puolakka (Oravivuori) Korpilahtis ja Porlom II (Tornikallio) Lapinjärvi Porlammis.

Mustaviiri, Aavasaksa ja Stuorrahanoaivi

Čuoggáin Mustaviiri, Aavasaksa ja Stuorrahanoaivi leat Meahciráđđehusa hálddašan guovlluin. Davimus čuokkis lea Suoma Giehtaruohttasis Stuorrahanoaivvi čohkas, lahka Norgga rájá. Čohkkii mihtiduvvui vuosttamuš čuokkis 1850 ja nubbi 1852. Goappátge čuoggát merkejuvvojedje geađgái gohppojuvvon ruossaiguin. 1800-logu loahpas nubbi buhttejuvvui guovddášboalttuin man oaidná buorebut. Stuorrahanoaivái ii mana geaidnu. Lagamustá čuoggá beassá Sálvvošjávrái johtán máđija bokte. Sálvvošjávrris lea vel logi kilomehtera vázzinmátki mihtidančuoggái. Čuoggái beassá maiddái Čiekŋalisjávrri bokte johtán njealjejuvllatluotta mielde.

Oainnustoardna Aavasaksa vári alimus čohkas. Struve gollosa mihtidančuokkis bázii oainnustoartna vuollái.

Aavasaksa mihtidančuokkis dahkkojuvvui buoremus oainnusbáikái vári alimus sadjái jagi 1845, ja dat merkejuvvui báktái čullojuvvon ruossain. Lea váivi, ahte čuokkis lea báhcán jagi 1969 huksejuvvon oainnustoartna vuollái. Aavasaksas eatnanspáppa hápmi kártejuvvui juo 1730-logus. Dalle frankriikalaš Pierre Louis Moreau de Mapertuis ekspedišuvnnainis dagai doppe mihtidemiid. Aavasaksa čohkkii beassá biillain.

Nuorta-Suomaluovtta álbmotmeahci Mustaviiri lea smávva báktelássái bovrrejuvvon sullii riššatoassa sturrosaš ráigi. Dat lea riikamet máilmmiárbečuozáhahkii gullevaš mihtidančuokkis. Dat mihtiduvvui jagi 1833. Mustaviiri čuoggái beassá hámmanis johtán bálgá mielde. 

Struve gollosa mihtidemiid mielde Mustaviiris ja Stuorrahanoaivvis bohte Suoma geodehtalaš vuođđočuoggát.

Máilmmiárbečuozáhagaide gulakeahtes Struve gollosa čuoggát leat logit, dasgo Supmii daid mihtidedje buohkanassii 83. Čuoggáid sáhtát geahččalit gávdnat váikko earet eará Ala-Penikka váris Simos, Oulu Hiukkavaaras dahje Kuhmoinen Kylmäkangasis. Vaikko dat eai gula máilmmiárbečuozáhagaide, dat leat maiddái suodjaluvvon Dološmuitolágain.

Lassedieđut