Juõvi da jaauʹri Väʹččär
Väʹččär jânnam lij juõʹvvi, da juõʹvvji kõõskâst liâ doohhti veʹrdd uʹccjääura. Lââʹssen jõnn Aanarjääuʹr kuʹǩes keäʹdggai luʹhtti da vuõʹppi vuälla põõstaijânnma. Kaʹlli årrje jäänaš gneeisin, kååʹtt lij toʹlmmsab šâddvuâlaž ǥu mâka viõstârpeäʹl Aanrest tääuʹjmõs granuliitti.
Väʹččär pâʹjjʼjânnam lij miâlggâd muõrrteʹmes, da jieʹǧǧ liâ ââldmõsân poostaijânnam saujjbeäʹlnn. Šââddteʹmes käʹrrav liâ keäʹdggai, päiʹkk paaiʹǩi čäccai da rääʹppes. Juõvvʼvuõđ paaldâst Väʹččär saujjpeäʹl vaaldaž poostai pieʹccmeäʹcc. Vuuʹd tâʹvvpeäʹl sueʹjj koʹšǩǩe uʹrvvressen 1960- lååǥǥast tuõddârlõsttmääiǥa poorrâm diõtt. Sueʹǩǩrååđ jiâ leäkku mâŋŋa dââʹst oođsnam. Väʹččär poostaijânnam šâdd- meäʹccjieʹllišlaajj lij šââddteʹmes mieʹcci šlaajj da vâʹllj. Jiõŋŋmiâr ǩiđđlooʹddi puättmõš Väččra pohtt jii´jjesnalšem jie´llem. Paaččjooǥǥlieʹǩǩ Taar beäʹlnn lij aasiast, eurooppâst da aartklast puättam vââʹllji kaaunõõttâmpäiʹǩǩ, koon taaǯǯ viiššlanja tuʹtǩǩee.
Čaʹppesjeäʹǧǧlååʹdd väʹlddkåʹdd
Aanar poostaijânnam liâ čaʹppesjeäʹǧǧlååʹdd väʹlddkååʹdd. Låʹdd lij mâʹte Aanar ǩieʹss - tõt äjjan leeʹd vuuʹdest siõmmna ääiʹj. Čaʹppesjeäʹǧǧlåʹdd puätt Sääʹmjânnma ǩiđđlooʹddinalla Viõstâr-Aʹfriikkâst vueʹssmannust, ǥu čaʹppesjeäʹǧǧlåʹdd lij kuâddam peässa, tõt vuâlgg mååusat sauʹjje. Ååreslååʹdd kuâđđje lääʹlled da raʹddjed lååʹddââlgaid. Tõt ǩiõpp låʹdd lij alggǩieʹzz poostaijânnam jooʹtti taaurõš, kååʹtt jiõnnad jeäʹǧǧ reeuʹnin. Čaʹppesjeäʹǧǧlåʹdd lij miõllšõõvvâm Sääʹmjânnma, Eurooppâst 65 % čaʹppesjeäʹǧǧlooʹddi pieʹsspääiʹǩ liâ Lääʹddjânnmest.
Uʹccnaauʹdi poostaijânnam
Naau´ʹin pâi ri´ʹnnj, puõiddi da nieʹtt liâ tääuʹjmõs nääuʹd Väʹččär poostaijânnmest. Kuõbǯǯvâʹllj lij vuuʹdi saujjbeäʹlnn põõšši, ij-ǥa vaarvuâlsaž nieʹttest leäkku leämmaš kuuʹǩǩ ääiʹjest tobddmõš. Kuuʹmp jå´ʹte poostaijânnam čõõđ nuõrttjest viõsttra.
Määŋgšlaajj kueʹllvââʹllj
Poostaijânnam kueʹllvââʹllj årrje pääʹnnkueʹll kueʹllvââʹlljin. Vuuʹd alggpuäđlaž kueʹllvââʹllj liâ šapšš, jäuʹrrkuʹvǯǯ, räudd, sâʹvvel, vuâsk, nuʹǩǩeš, vueʹšnn, kolmipiikki, kymmenpiikki da reddruvddsaž. Aanarjääuʹrest liâ määŋgšlaajj šapššvââʹllj: påʹnnšapšš (jokk- da jäuʹrrkåʹđđsaž), riika da lõsttšapšš di mäiʹvv da riâvâs. Pukid oouddbeäʹlnn peäggtum šapššvââʹlljid ǩiiččed, što tõk koʹlle seämma šapššvâllju. Räudd leʹbe paltsaräudd očndââtt Väʹččär pâʹjjʼjânnmest da Aanarjääuʹrest da veâl lââʹssen jõnnräudd leʹbe räudd Aanarjääuʹrest.
Rääʹjtõttum Aanarjäuʹrr
Mâŋŋa vääiʹn Ruõššjânnam aaʹlji raajjâd Paaččjooǥǥ viõkkstrooiteʹl da Aanarjääuʹr rääʹjteškuõʹtte eeʹjjest 1948 ääʹljeeʹl. Aanarjääuʹr leʹjje rääʹjtam juʹn eeʹjjin 1941 - 1944, leša zääbbar leäi muärrum vääiʹn poodd. Rääʹjtâʹttmuš luäđti Aanarjääuʹr kueʹllvââʹllj, da riikk aaʹlji håiddad jääuʹri kueʹllvââʹllj õõlǥtõsištummuužžin. Õõlǥtõsištummuužž aʹlǧǧe eeʹjjest 1976, ištummuužž liâ leämmaš juʹn ouddel eeʹjj 1976 ištummuužži. Ištummuužži diõtt Aanra liâ puättam kolmm õđđ kueʹllšlaajj: jäuʹrrluõss, rääʹnesräudd da riâvâs da õhtt ođđ šapššvâʹllj: planktonšapšš.