Čeʹvetjääuʹr - Njauddâm vuuʹd histoor

Čeʹvetjäuʹrr - sääʹmkulttuur kõõskõs

Čeʹvetjäuʹrr lij sääʹmi kõõskõspäiʹǩǩ Lääʹddjânnam sääʹmvuuʹdest aassimieʹr di kulttuur da äʹrbbvuõđ seillam peäʹlest. Čeʹvetjäuʹrr lij sääʹmvuuʹdest. Sääʹmvuuʹd raʹjješ sääʹmlääʹjj mieʹldd Aanar kååʹdd nuõrttbeälla 1940-lååǥǥ looppâst. Čeʹvetjääuʹr lââʹssen sääʹm jälste Njeäʹllmest da Keväjääuʹrest. Sääʹmvuuʹdest jälsteei sääʹmin liâ sääʹmlääʹjj mieʹlddsa vuõiggâdvuõđ, mâʹte kueʹllšeeʹllemvuõiggâdvuõtt riikkčaaʹʒʒin da vuõiggâdvuõtt raajjâd kueʹll- da mieʹcstemǩeâmpaid riikkjânnma.

Saaʹmi histoor

Suõʹnnʼjel-, Peäccam- da Paaččjooǥǥ sääʹm koʹlle saaʹmi nuõrtt äʹrttla, koozz koʹlle še aanrõõžž. Tuâlʼjõžääiʹj jieʹllemvueʹjj leʹjje kueʹllšeellmõõžž lââʹssen puäʒʒhoiʹddjummuš da mieʹcstummuš. Sääʹm jälste siidin, kook leʹjje piârrji da ruåđikõskksa õhttsažkååʹdd. Kueʹllšeellmõš leäi vääžnmõš piʹrǧǧeemtiânâs, da piârrji da ruåđi jälstempääiʹǩ leʹjje jääuʹri ââlda. Seerdal jååttmõš täʹlvvsiidâst pâʹjjpäikka leʹbe pâʹjjpääiʹǩest täʹlvvsiʹjdde mieʹrrjõõvi eeʹjj-jårrõõzz mieʹldd. Seeʹst leʹjje ǩiđđjäll-, ǩieʹssjäll- da čõhččjällpääiʹǩ. Täälvas sij noorõʹtte täʹlvvsiʹjdde, koʹst leäi ceessan.

Vääiʹn šõddâm diõtt Peäccmest jälstam sääʹm jouddu vueʹlǧǧed evakkomätkka Lääʹddjânnam siiʹsǩbeälla. Ǥu Lääʹddjânnam raajj seʹrddjõõvi, Suõʹnnʼjelsiid saaʹmid aazzte Čeʹvetjäurra. Paaččjooǥǥ da Peäccam saaʹmid aazzte Njeäʹllma da Keväjäurra. Serddmõõžž mieʹldd eeʹjj-jårrõs pâʹjjpaaiʹǩi da täʹlvvsiidi kõõskâst puuʹđi da raai tuâkka kuâđđje še kueʹllčääʹʒʒ da puäʒʒmäädd.

Kulttuur da teâvõõttmõš

Tuâlʼjõžmaall sääʹmidentiteett tobddmõžžân õʹnneš sääʹmǩiõl maainstummuužž da ortodoks ååsk. Sääʹmǩiõll leäi kuuʹǩǩääiʹj pâi maainstem ǩiõll: ǩeʹrjjǩiõl da ǩeeʹrjtemmaal aʹlǧǧeš õõudâsviikkâd 1970-lååǥǥast. Ortodoks åskk kooll juõʹǩǩpeivvsa jeällma, leša tuâlʼjõžäiggsa vueʹjj kuâsstje pueʹrmõzzân ruõkkâmvueʹjjest da panahidast. Pââʹzzteei Treeffan Peäccamneeʹkk čääʹʒʒristtâmprââʹzneʹǩ riâššât påʹrǧǧmannu mââimõs neäʹttelloppân Njeäʹllmest, Âʹvvlest da Čeʹvetjääuʹrest. Leuʹddčieʹpp liâ ooccanj, leša äʹrbbvueʹǩǩ jeäll veâl. Saaʹmin lij seillam tuâlʼjõžäiggsaž sijddsååbbar vaaldšemäʹrbbvueʹǩǩ. Tuâlʼjõžääiʹj sääʹmtuõjjaid koʹlle peʹssertuâi, vuäʹddtuâi da kueʹllčuõmmtuâi, kook liâ seʹrddjõõvvâm da seillam puõlvvõõǥǥâst puõlvvõʹǩǩe.

Sääʹmpihttâz liâ vääžnai vuäʹss, nuʹtt identeett ǥu kulttuur diõtt. Sääʹmnezzni pihttsin kuâsttai nuõrtti vaikktõs. Puärrsab neezzan da åumma âʹnne sääʹmpihttsid. Arggpihttsid ââʹnet arggpeeiʹvi da prääʹzneǩpihttsid ââʹnet prääʹzneǩpeeiʹvi, nuõr tåʹlǩ teʹl, ǥu siidâst prääzkjet prääʹznǩid. Sääʹmi vueʹǩǩ- da tiŋggkulttuurest lij vaikktõs ruõšš äʹrbbvueʹjjest.

Jieʹllem ååʹn

Aanar kååʹddest jälste nuʹtt 600 Suõʹnnʼjel-, Peäccam- da Paaččjooǥǥ sämmla. Sij jieʹllem ij jiânnai mokstõõv läʹddlai jieʹllmest. Puäʒʒhoiʹddjummuš juätkkai Njauddâm da Väʹččär paalǥâskååʹddest, leša puäʒʒhoiʹddjummuužž da kueʹllšeellmõõžž miârktõs jieʹllemvueʹǩǩen lij occnam lååimeʹt eeʹjji mââiårra. Bieʹǩǩ liâ kaunnâm tiânâstuâjaid da bieʹǩǩ liâ ǩiõttʼtuejjla.

Čeʹvetjääuʹr škooulâst uuʹdet sääʹmǩiõllsa mättʼtõõzz. Eeʹjjin 1997-2001 Čeʹvetjääuʹrest tuåimji vuâlla škooulâkksai päärnai ǩiõllpieʹss, koʹst päärna siõʹrre da laullu sääʹmǩiõllsaž pirrõõzzâst. Sääʹm ǩiõll- da kulttuursiid tuåimmʼmuš aaʹlji čõhčča 2001, da puuʹđi eeʹjj 2003 looppâst. Sääʹm ǩiõll da kulttuursiid tuåimmʼmuužž täävtõssân leäi seʹrdded äʹrbbvueʹjj päärnaid da vuõrâsoummuid. Tåʹben mättʼtõʹtte sääʹmǩiõl, tuâlʼjõžäiggsaid ǩiõttʼtuejaid da äʹrbbvueʹǩǩporrmõõžži raajjmõõžž.